Lueskelin kesälukemisina Robert Brantbergin elämänkerran jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnroothista vuodelta 2002. Ehrnrooth oli tuolloin vielä elossa 97-vuotiaana. Eläväisenä muistan hänet myös kesäkuussa 1980 Mikkelin Karkialammilla. Olin juuri astunut varusmiespalvelukseen Savon Prikaatiin. Silloinen kenraaliluutnantti piti 75-vuotiaana meille alokkaille unohtumattoman puheen, joka ei jättänyt kylmäksi. Saman vuoden itsenäisyyspäivänä hänet ylennettiin jalkaväenkenraaliksi; itse olin tuolloin ylennyt upseerikokelaaksi ja hikoilin Sissi-RUK:ssa Haminassa.
Ehrnroothin elämänkertaa lukiessani en voinut olla mietiskelemättä nykyistä maailman ja Suomen tilannetta. Jalkaväenkenraalilla on pitkä perspektiivi maailmanpoliittisiin tilanteisiin. Seuraavassa joitakin suoria lainauksia hänen sanomisistaan liki 100-vuotiaana vuonna 2002.
Venäjästä hän totesi näin. ”Kuka piru osaa sanoa, kuka tulee Vladimir Putinin jälkeen? Venäjällä on tänä päivänä (siis 2002) demokraattiset vaalit, mutta näin ei välttämättä tule jatkumaan. Voi tulla joku, jonka tavoitteet ovat samat kuin Pietari Suuren, Venäjä Atlantille.”
Sotilaallisesta liittoutumisesta kenraalilla oli selkeät mielipiteet. ”Jos liian kauan empii ja pysyy ulkopuolella sanotaan sitten kun pamahtaa, että hoida itse asiasi.” Hänen mielestään emme menetä mitään itsenäisyydestämme, jos olemme osa suurempaa yhtymää. ”Oli se sitten Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO tai laajennettu Euroopan Unioni taistelutehtävineen.”
”Asevelvollinen
armeija on ainoa mahdollinen keino Suomen kokoisen maan puolustamiseksi. Meille
ei riitä esimerkiksi 30 000 miehen kalliisti varustettu palkka-armeija.”
Kenraali luotti edelleen suomalaisiin sotilaisiin. ”Suomalainen sotilas on
yksiselitteisen hyvä vaikka poikkeuksia tietenkin esiintyy.”
Perinteiset kansallisvaltiot ovat Ehrnroothin mukaan tulleet tiensä päähän. Hän korostaa nyt suvaitsevaisuutta. ”Näkisin, että ihmiskunnan edistyminen
riippuu hyvin paljon siitä, joka sisältyy sanaan suvaitsevaisuus. Se on
paremman huomisen avain”.Twitterissä sanotaan usein, että ”mielipiteet ovat omiani”. Nämä mielipiteet eivät ole omiani vaan kenraalin mielipiteitä. Itse en pidä itseäni suurena turvallisuuspolitiikan mestarina vaikka usein näitä asioita pohdiskelenkin. Pyrin kokoamaan oman käsitykseni erilaisten mielipiteiden summana. Tässä kirjoituksessa on muidenkin työstettäväksi kokeneen sotaratsun sitaatteja Mikkelin Karkialammin lähettyvillä kirjoitettuna. Näiltä seuduilta on siis myös ainoa henkilökohtainen kosketukseni (erittäin etäinen) sitaattien lausujaan.
