tag:blogger.com,1999:blog-51681670424558507302024-02-07T17:15:25.460-08:00InnosusiVesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.comBlogger39125tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-7433291571781084502017-04-13T01:23:00.000-07:002017-04-13T01:23:39.996-07:00Sosiaalinen pääoma, valehtelu ja maine
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Olen itse kasvanut jotenkin sellaisessa ”rehellisyys maan
perii” hengessä. Edelleen uskon pitkällä tähtäimellä niin, mutta onko tulossa
välivaihe, jossa valehtelemalla voi saada paljonkin aikaan? Brexit ja Trump
ovat tietysti näitä asioita saaneet pohdiskelemaan. Jonkinmoisena tiedemiehenä
lähden tarkastelemaa asiaa parin konseptin kautta: sosiaalisen pääoman ja
maineen.</span></div>
<span style="font-family: Calibri;">Kun henkinen pääoma on päänupissamme ja taloudellinen pääoma
lompakossamme, sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan sitä pääomaa, joka on
verkostoissamme. Sosiaalisen pääoman sanotaan koostuvan luottamuksesta,
kommunikaatiosta ja yhteisöllisyydestä. Onko sosiaalinen pääoma sitten yleinen
vai kontekstisidonnainen resurssi? Siis onko esimerkiksi yliopiston
professorilla yleistä sosiaalista pääomaa joka puolella yhteiskunnassa vai vain
tietyissä piireissä? Väitän, että sosiaalinen pääoma on pääosin kontekstisidonnaista:
esimerkiksi professorilla voi olla paljon sosiaalista pääomaa tutkijapiireissä,
mutta hänen sosiaalinen pääomansa yritysten suuntaan voi olla olematonta.
Periaatteessa siis voidaan luoda erilaista sosiaalista pääomaa erilaisiin
verkostoihin.</span><br />
<br /><br />
<span style="font-family: Calibri;">H</span><span style="font-family: Calibri;">enkilökohtaista sosiaalista pääomaa mitataan yleensä sillä,
kuinka paljon kontakteja henkilön verkostossa on. Jos ihminen on aktiivinen
yhteiskunnassa ja osallistuu esimerkiksi paljon järjestötyöhön, hänellä on
paljon sosiaalista pääomaa. Tällä mittaustavalla päästään vain osittaiseen
totuuteen. Erityisen tärkeää on kanssakäymisen laatu erilaisissa konteksteissa.
Jos henkilö tunnetaan epäluotettavana verkostoissaan, ei hänen sosiaalinen
pääomansa kasva kontaktien määrän kasvaessa. Maine on siis tärkeä osa
sosiaalista pääomaa.</span><br />
<br /><br />
<span style="font-family: Calibri;">Sitten palaan takaisin kirjoituksen lähtöajatukseen.
Olemmeko tulleet vaiheeseen, jossa jonkinmoista kummallista kontekstisidonnaista
sosiaalista pääomaa kyetään luomaan valehtelemalla, maineen siitä suuremmin
kärsimättä? Kuinka rakentuu sosiaalinen pääoma Trumpin ympärillä esimerkiksi
hänen ydinkannattajakunnassaan? Eikö rehellisyydellä ja rehellisen maineella
ole enää näissä piireissä mitään merkitystä?</span><br />
<span style="font-family: Calibri;"><br /></span><br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Minusta tässä on ilmassa hyvin vaarallisia piirteitä. En
tietenkään usko tällaisen suuntauksen jatkuvan loputtomiin. Valheeseen
perustuvia keinotodellisuuksia on luotu aiemminkin ja ne ovat saaneet aikanaan
tylyn lopun. Tällaiset keinotodellisuudet saattavat kuitenkin kestää
valitettavan kauan ja olla seurauksiltaan karmeita; ajatellaanpa vaikka Nikolai
Ceausescun Romanian kehityskaarta. Siksi on syytä taistella ankarasti
valehteluun perustuvien keinotodellisuuksien sikiämistä vastaan.</span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Toivotaan siis, että sosiaalinen pääoma ja menestys
rakentuvat mahdollisimman pitkälle rehellisyyteen ja siihen perustuvaan
maineeseen.</span></div>
Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-49332283292342303442016-01-18T06:57:00.000-08:002016-01-19T08:11:48.309-08:00Ekosysteemiperustainen innovaatiopolitiikka, osa 2: suosituksia toimijoille.<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: "calibri";"><em>Työstimme Satu Rinkisen kanssa joitain suosituksia eri toimijoille. Ekosysteemiperustaisen innovaatiopolitiikan ydinteemat on esitetty edellisessä blogissa.</em></span></span></div>
<h3 style="margin: 2pt 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="color: #1f4d78; font-family: "calibri light"; font-size: small;"><br /></span></span></h3>
<h3 style="margin: 2pt 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="color: #1f4d78; font-family: "calibri light"; font-size: small;">Hallitus</span></span></h3>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: "calibri";">Hallituksen
keskeisimmät roolit liittyvät ekosysteemien kehittymiseen liittyvien esteiden
poistamiseen. Keskeisesti ne liittyvät byrokratian ja sääntelyn purkamiseen.
Ekosysteemikehityksen rattaissa oleva hiekka tulee poistaa. Kärkihankkeet ja
vastaavat tulisi laatia niin, että ne ottavat huomioon ekosysteemien ydinteemat.
Nyt ne näyttäytyvät liikaa ylhäältä ohjatuilta ja eivät noudata parhaalla
mahdollisella tavalla ekosysteemipolitiikan periaatteita. Ekosysteemipolitiikan
keskeisenä esteenä on eri ministeriöiden välinen valta- ja reviiritaistelu.
Hallituksen tulee huolehtia sen esteen poistamsiesta.</span></span></div>
<br />
<br />
<h3 style="margin: 2pt 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="color: #1f4d78; font-family: "calibri light"; font-size: small;">Eri ministeriöt</span></span></h3>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: "calibri";">Työ- ja
elinkeinoministeriö on paljon vartijana. Se vastaa sekä teollisuus- ja innovaatiopolitiikasta
sisältäen muun muassa energiapolitiikan. Työ- ja elinkeinoministeriön tulisi
ymmärtää paremmin tuotekehitysrahoituksessa tarvittava muutos; se tulee
suunnata enemmän synergoimaan ekosysteemikehityksen kanssa ja yhdistää
rahoitusta ekosysteemejä synnyttäviin hankintoihin. Energiapolitiikan
keskeiseksi ajuriksi tulisi ottaa ekosysteemien synnyttäminen vanhakantaisen
keskitettyihin ratkaisuihin painottuvan energiapolitiikan sijaan.</span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"></span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: "calibri";">Liikenne- ja
viestintäministeriön hallinnonalaan kuuluu ekosysteemiajattelussa keskeisen
digitalisaation edistäminen. Lähes kaikki uudet ekosysteemit pohjautuvat
jollain muotoa tietoteknisiin kehitysalustoihin. Millä edellytyksillä Suomesta
voisi tulla digitaalisten kehitysalustojen hautomo kansallista turvallisuutta
vaarantamatta? Millä edellytyksillä Suomi voisi luoda kansainvälisesti
merkittävän tietoturvan ekosysteemin? Lainsäädäntö tulisi käydä läpi
ekosysteeminäkökulmasta.</span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"></span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: "calibri";">Puhtaan
teknologian ja biotalouden ratkaisut nähdään yksiksi mahdollisiksi
ekosysteemien kehittämisen moottoreiksi. Tämä aihealue kuuluu keskeisesti
ympäristöministeriön sekä maa-ja metsätalousministeriöiden mandaatteihin.
Ministeriöiden ja aluehallinnon toimintakulttuuri ei vielä välttämättä tue
ekosysteemien kehittymistä. Ministeriöiden tulisi ottaa enemmän yritystoimintaa
tukeva elinkeinopoliittinen rooli. Ympäristösuojelu, maa- ja metsätalous sekä
yritystoiminnan edistäminen eivät ole vastakkaisia asioita. Toimintatavat ja
säädökset on luodattava läpi sekä ekosysteemien edistämisen että niiden
esteiden näkökulmasta. </span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"></span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: "calibri";">Sosiaali- ja
terveysala on suuressa murroksessa. Nykyisessä tilanteessa nähdään usein
säästämiseen ja sosiaali- ja terveysalan sisäisten rakennemuutosten olevan tie
tulevaisuuden selviytymiseen. Näin tuskin kuitenkaan on ja ekosysteemiajattelu
sekä laaja-alainen älyllinen ristipölytys voisivat tuoda kokonaan uuden
vaihteen kehittämiseen. Alan kehitys yhdistettynä esimerkiksi digitalisaatioon
ja julkisten hankintojen suuntaamiseen voivat aiheuttaa kehityskulkuja, jolla
sekä sosiaali- ja terveysala että liiketoiminnan elinvoimaisuus kehittyvät.
Tämän esteenä on kuitenkin lukuisia mm. lainsäädännöllisiä esteitä jotka tulisi
poistaa.</span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"></span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: "calibri";">Opetus- ja
kulttuuriministeriön olisi katsottava Suomen tutkimus- ja koulutuspolitiikka
kriittisten ekosysteemilinssien lävitse. Tämänhetkinen kehitys ei vastaa
tarkoitustaan. Tutkijat suuntaavat väheneviä resursseja juoksukilpailuun
rahoituksesta ja samalla juostaan ulkomaisten tiedeartikkelien perässä
kysymättä mikä on vaikuttavuus Suomen taloudellisen kehityksen näkökulmasta.
Tutkimuskentässä tapahtuva muutos olisi huomioitava (jako
tiedelähtöinen-käytäntölähtöinen) ja ymmärrettävä että luovuuteen kannustava
yleissivistys on päivän sana, ei putkimainen ja tehokkuusajattelu. Ohjausmekanismit
olisi mietittävä uusiksi.</span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"></span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: "calibri";">Oikeusministeriön
on huolehdittava siitä, että lainsäädäntö mahdollistaa ekosysteemien syntymisen
ja yritystoiminnan skaalautumisen. Voi olla että lainsäädäntö perustuslakia
myöten on osin nykyiseen yhteiskuntaan sopimatonta. On katsottava mikä
tällaisen lainsäädännön hinta on hyvinvointia luovien ekosysteemikehityskaarien
näkökulmasta.</span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"></span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: "calibri";">Valtiovarainministeriön
tulee tukea ja kannustaa muita ministeriöitä ekosysteemiajattelun
toteuttamiseen budjettipolitiikalla ja ymmärrettävä että ekosysteemipolitiikka
on mikrotalouspolitiikkaa eikä makrotalouspolitiikkaa. Mikrotalouspolitiikan
ymmärrystä ja osaamista on lisättävä ministeriössä. Ideologisesti
ekosysteemipolitiikka mahdollistaa jopa perinteisen valtion osallistumisen ja
tukitason laskemisen, mutta vaatii kulttuurimuutoksen kautta jopa julkisen
sektorin aktiivisempaa osallistumista yhteiskunnan muovaamiseen (esimerkiksi
hankinnat).</span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"></span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="color: #1f4d78; font-family: "calibri light"; font-size: small;"><strong>Suomen akatemia</strong></span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"></span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: "calibri";">Suomen Akatemian
tulisi siirtää rahoituksen painopistettä nykymallista yhtäältä mahdollistamaan
korkealuokkaista käytäntölähtöistä tutkimusta ja toisaalta todella radikaalit
ja mullistavat innovaatiot mahdollistavaa tutkimusta. Maineestaan poiketen
käytäntölähtöinen tutkimus ei ole yhtään sen helpompaa ja kunnianhimottomampaa
kuin tiedelähtöinen. Päinvastoin, se on monilta osiltaan haastavampaa. Todella
radikaalin ja riskialttiin tutkimuksen keinoja voisi etsiä esimerkiksi
yhdysvaltalaisen DARPA-mallin sovelluksesta Suomeen. Mallissa hullut visiot
ohjaavat vertaisarvioinnin sijaan rahoitettavia hankkeita. Voisiko esimerkiksi
veikkausvoittovaroista Suomen Akatemialle maksettavilla avustuksilla luoda
tällaisen rahoitusmallin Suomeen?</span></span></div>
<br />
<h3 style="margin: 2pt 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="color: #1f4d78; font-family: "calibri light"; font-size: small;">Tutkimus- ja koulutusyksiköt</span></span></h3>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: "calibri";">Tutkimus- ja
koulutusyksiköillä tuntuvat olevan vaikeuksia löytää roolinsa ekosysteemien
edistäjinä. Yliopistot ovat mukana rankingkilpailussa, mikä on johtanut ne
tekemään suurelta osaltaan näennäisesti huippututkimusta, mutta se on suurelta
osaltaan välimaastotutkimusta, joka ei johda käytäntölähtöisen
innovaatiotoiminnan tukemiseen eikä radikaaleihin innovaatioihin. Yliopistojen
toimintafilosofia olisi mietittävä uusiksi, jotta ne pystyisivät tukemaan
ekosysteemien kehittymistä. Ekosysteemiajattelun kannalta olisi erittäin
tärkeää, että yhteistyö toisen asteen ja kolmannen asteen yksiköiden välillä
toimisi saumattomasti. Nyt se on kovin siilomaista eikä edistä monenlaisia
tietoja ja taitoja vaativien ekosysteemien kehittymistä.</span></span></div>
<br />
<br />
<br />
<h3 style="margin: 2pt 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="color: #1f4d78; font-family: "calibri light"; font-size: small;">Tekes</span></span></h3>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: "calibri";">Tekes vaatii
osassa hankkeista tutkimuksellisuutta. Vaikka Tekes on nimenomaan
innovaatiotoiminnan kehittämiseen suuntautuva toimija, sen tutkimuskäsitys on
tiedelähtöisen välimaastotutkimuksen kaltainen. Tämä tulisi päivittää
käytäntölähtöistä tutkimusta tukevaksi. Suomesta puuttuvat ekosysteemibrokerit.
SHOK:it olisivat voineet toimia sellaisina, mutta ne eivät onnistuneet
sellaisina parhaalla mahdollisella tavalla. Myös Tekes voisi toimia sellaisena,
mutta rahoittajan ja brokerin roolit sopivat huonosti yhteen. Tekesin tulisi
vähentää yksittäisten tuotekehityshankkeiden rahoitusta ja suuntautua enemmän
ekosysteemiulottuvuuden omaavien hankkeiden rahoitukseen brokereita
unohtamatta. Millaisella mallilla Tekes voisi hyödyntää julkisten hankintojen
ja tuotekehitysrahoituksen synergiaa?</span></span></div>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: "calibri";"> </span></span></div>
<br />
<h3 style="margin: 2pt 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="color: #1f4d78; font-family: "calibri light"; font-size: small;">Kunnat, kuntayhtymät ja kuntien yhtiöt</span></span></h3>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: "calibri";">Kunnat
muodostuvat edelleen hyvin siilomaisista rakenteista. Esimerkiksi sosiaali- ja
terveyssektori hoitaa edelleen siilossaan sosiaali- ja terveystointa ja
vaikkapa energiayhtiö vastaa alueen energiahuollosta. Tämän kaltaisten toimintojen
näkökulmaa on laajennettava. Näiden toimijoiden on ymmärrettävä olevansa myös
ekosysteemitoimijoita. Näiden varaan pystyttävä luomaan esimerkiksi
testausympäristöjä, joita isommat ja pienemmät ekosysteemitoimijat voivat
hyödyntää. Näissä kuntien kehittämisyhtiöillä voisi olla keskeinen rooli. Tämä
on varmasti nykyisissä taloudellisissa paineissa erittäin vaivalloista, mutta
sataa jo keskipitkällä aikavälillä kaikkien toimijoiden laariin.
Kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa tulisi panostaa ekosysteemiotollisten
toimintaympäristöjen rakentamiseen. Lisäksi kuntien elinkeinoyhtiöiden tulisi
siirtyä vanhakantaisista yritystukiorganisaatioista ekosysteemiorkestroijiksi.</span></span></div>
<br />
<br />
<h3 style="margin: 2pt 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="color: #1f4d78; font-family: "calibri light"; font-size: small;">Työmarkkinajärjestöt</span></span></h3>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: "calibri";">Työmarkkinajärjestöt
ovat nykyisin tukkanuottasilla lähinnä makrotalouden parametreista. Uudet
avaukset johtavat lähinnä toiminnan lamauttavaan riitelyyn. Ekosysteemien
kehittämien on kuitenkin mikrotason politiikkaa, josta voisi olla helpompi
päästä yhteisymmärrykseen kuin makrotason asioista. Se on pitkälti hiekanjyvien
poistamista ekosysteemien kehittämisen ja kehittymisen rattaista. Ekosysteemipolitiikka
voisi tarjota työmarkkinajärjestöille kokonaan uudenlaisen alustan rakentavan
keskustelun käymiselle. Tämä mahdollisuus kannattaisi nykytilanteessa hyödyntää.</span></span></div>
<br />
<br />
<h3 style="margin: 2pt 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="color: #1f4d78; font-family: "calibri light"; font-size: small;">Kärkiyritykset</span></span></h3>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: "calibri";">Ekosysteemien
muodostumisessa kärkiyritykset ovat erittäin ratkaisevassa roolissa. Ne
yritykset jotka ovat havainneet erityisesti Internettalouden tarjoamat
mahdollisuudet ekosysteemien ja kehitysalustojen luomiseen näyttävät pystyvän
erinomaiseen kasvuun. Suomalaiset kärkiyritykset näyttävät suurelta osaltaan toimivan
edelleen liiaksi toimialapohjaisen ajattelun vankeina. Yritysten tulisi myös
kyseenalaistaa ja uudelleen arvioida keskittymisen ja ydinosaamisajattelun
luonne. Enää ei riiitä out-of-the box-ajattelu, sillä bokseja ei saisi enää
olla. Kyseessä on eräänlainen uusi askel avoimen innovoinnin filosofiassa,
jossa avainsanoja ovat keskinäisriippuvuus, ristipölytys, kokeilut,
orkestrointi, rajattomuus ja monitieteisyys. Tämä vaatii uutta ajattelua ja
työvälineitä strategioiden laadintaan ja työvälineisiin.</span></span></div>
<br />
<br />
<br />
<h3 style="margin: 2pt 0cm 0pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="color: #1f4d78; font-family: "calibri light"; font-size: small;">Aluehallintoviranomaiset –
maakuntaliitot, AVI:t, ELY:t</span></span></h3>
<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: "calibri";">Aluehallintoviranomaisten
rooli osana ekosysteemiajattelua on osin ongelmallinen. Nykyinen rakenne ei
edistä juurikaan ekosysteemien kehittymistä vaan on siiloutunut ja ennemminkin
ekosysteemejä estävä. Myös byrokratiaorientoitunut toimintakulttuuri koetaan
hyvin ongelmallisena. Aluehallintoviranomaisten toiminnan perusteelliseen läpivalaisemiseen
ekosysteeminäkökulmasta on polttava tarve. Pienten viilailujen tielle ei ole
tarkoituksenmukaista lähteä. Tosin huonommillakin rakenteilla selvitään, mikäli
toimintakulttuuri on ekosysteemejä tukeva.</span></span></div>
Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-80950748077230069342016-01-07T12:00:00.000-08:002016-01-07T12:03:16.322-08:00Ekosysteemiperustaisella innovaatiopolitiikalla nousuun?<br />
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;"><em>Tämä teksti on julkaisu lähes saman sisältöisenä Etelä-Suomen Sanomien vierailijakolumnina 4.1.2016.</em></span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;"><em>Teksti on työstetty yhdessä Satu Rinkisen kanssa.</em></span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Luova tuho on talouden uudistumisen keskeinen moottori. Sen
mekanismit eivät ole toimineet toivotulla tavalla Suomessa viimeisen kymmenen
vuoden aikana. Luova tuho on varsin arvaamaton ja itseohjautuva prosessi. Kasvun
luominen tapahtuu erilaisilla kehitysalustoilla ja internettalous on muuttanut
liiketoimintalogiikkaa merkittävästi. Toimintojen skaalautuvuus on
parhaimmillaan aivan eri luokassa kuin aiemmin. Tuottajien ja kuluttajien
roolit hämärtyvät uudistuvassa toimintamallissa ja hierarkkiset rakenteet
huojuvat. </span></span></div>
<div style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"></span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Johtaminen on
enemmän vertaisverkostojen fasilitointia kuin hierarkkista johtamista tai edes
perinteistä verkostojen johtamista. Suomalaista yhteiskuntaa ohjataan kuitenkin
jopa enenevästi ylhäältä käsin erilaisilla ohjelmilla.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Valitettavasti esimerkiksi hallituksen
kärkihankkeet ovat vahvasti ylhäältä ohjattuja eivätkä tue alueellisten
innovaatioekosysteemien tai globaalien liiketoimintaekosysteemien syntymistä. Testaus-
ja kokeilukulttuuri on ekosysteemiajattelun ytimessä. Suomi on ollut
strategioiden ja selvitysten luvattu maa. Ekosysteemiajattelu on kuitenkin
postmodernissa yhteiskunnassa tapahtuvaa yritysten ja erehdysten kautta
oppimista. Näemme liian usein lineaarisia kehityskulkuja: yliopistossa tutkittu
– VTT:llä testattu – eikä toimi missään. </span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Internettalous
muuttaa myös tutkimuksen logiikkaa kun sen keskeiseksi tavoitteeksi nähdään
innovaatioiden tuottaminen. Käytäntölähtöinen tutkimusote valtaa yhtäältä alaa
tiedelähtöisen rinnalla.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Toisaalta innovaatio-
ja liiketoimintaekosysteemien luonnissa ja uudistamisessa tärkeässä roolissa on
odottamattoman etsiminen luoden vaatimuksia radikaalien innovaatioiden
luomisprosesseille. Vaarana on pudota näiden tutkimusotteiden välimaastoon,
jossa tutkimuksen vaikuttavuus jää heikoksi. Tämänhetkinen kehitys ei vastaa
tarkoitustaan. Tutkijat suuntaavat väheneviä resursseja juoksukilpailuun
rahoituksesta ja samalla juostaan ulkomaisten tiedeartikkelien perässä
kysymättä mikä on vaikuttavuus Suomen taloudellisen kehityksen näkökulmasta. Toimintakulttuuri
ja<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ohjausmekanismit olisi mietittävä
uusiksi.</span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;"><br /></span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Lakeja ja
säädöksiä voidaan suunnata ekosysteemien kehittämiseen. Lainsäädännöllä voidaan
edistää esimerkiksi puhtaan teknologian kehittämiseen ja hyödyntämiseen perustuvien
ekosysteemien kehittymistä. Lainsäädäntö, sääntely ja byrokratia ovat usein
kuitenkin pahimpia mahdollisia ekosysteemituholaisia niiden pystyessä katkomaan
kehityskulkuja jo ennen niiden alulle pääsyä. Suomi on tällä hetkellä
byrokratian luvattu maa; Suomen lainsäädäntö ja säädökset on käytävä läpi
ekosysteemiajattelun linssit päässä ja siivottava tuholaiset pois. Luovaa tuhoa
ja yrittäjyyttä ei pidä estää lainsäädännöllä eikä hallintohimmeleillä.</span></span><br />
<br />
<br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"></span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Ekosysteemien
kehittäminen poikkeaa perinteisestä rahoitustoiminnasta. Parhaimmillaan se on
julkisesti rahoitettujen hankintojen sekä tutkimus- ja tuotekehityspanosten
synerginen kokonaisuus yhdistettynä yksityiseen riskipääomaan. Ekosysteemien
rahoitukselle tulisi luoda pohjaa kysyntävetoisesti julkisten hankintojen
kautta. Hyvä lisäsysäys saadaan aikaiseksi, mikäli kysyntävetoisuutta
vahvistetaan tarjonnalla: uudelleen suunnatulla tutkimus- ja
kehitysrahoituksella. Tähän kokonaisuuteen yksityisen riskirahoitukseen on
helppo tarttua. Uusi rahoitusideologia vaatii erittäin merkittävää
toimintakulttuurin muutosta Suomessa, mutta on menestyksekkään
ekosysteemipolitiikan näkökulmasta välttämätöntä. Työ- ja elinkeinoministeriöllä
ja Tekesillä on tässä keskeinen rooli ja kuntien on ymmärrettävä hankintatoimen
olevan osa elinkeinopolitiikkaa.</span></span><br />
<br />
<br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Kärkiyritysten
rooli ekosysteemeissä on osoittautunut ratkaisevaksi. Suuryritysten tulisi
nähdä roolinsa enenevästi ekosysteemien kautta; nyt niiden toiminta on usein
liian siilomaista. Toiminnan muuttaminen ekosysteemilähtöiseksi saattaa tuntua
aluksi erittäin vaivalloiselta, mutta tuottaa hyvää hedelmää kärkiyrityksille
jo keskipitkällä aikavälillä. Kärkiyritysvetoisten ekosysteemien synnyttäminen
on keskeistä Suomen työllisyyskehityksen turvaamisessa ja tässä on jo nähtävissä
ilahduttavaa muutosta.</span></span><br />
<br />
<br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Suomalaiset
toimijat ovat ymmällään ekosysteemipolitiikan haasteiden edessä. Uusien
PPPP-toimintamallien (public-private-people-partneship) ei Suomessa ota
onnistuakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteiskuntamme on liian ylhäältä
ohjattu ja sillä on vaikeuksia irrottautua vallitsevasta siilomaisesta
toimintatavasta. Julkisen sektorin rooli ei kuitenkaan ole poistuva tai edes
vähenevä, vaan oikein totutettuna se voi olla jopa kasvava esimerkiksi
julkisten hankintojen suuntaajana ekosysteemimyönteisiksi. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Ekosysteemiajatteluun paneutuminen voisi avata
osittain väylän ulos työmarkkinajärjestöjen pattitilanteeseen. Kannattaisi
keskittyä siihen iänikuisten makrotalouden kilpailukykytekijöihin keskittyvän
vatuloinnin sijasta, vaikka tärkeitä nekin ovat.</span></span>Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-783604405102952222015-08-19T23:06:00.001-07:002015-08-19T23:06:34.490-07:00Sirkus Kiinassa
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Osallistuin
toista kertaa Suomen edustajana IAAF:n kongressiin. Edellisellä kerralla
ohjelmassa ei ollut henkilövalintoja, joten silloin tunnelmat olivat hyvinkin
rauhalliset ja vähän kiivaampaa keskustelua herättivät vain muutamat sääntökysymykset.
Nyt tehtiin henkilövalintoja ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua
lievästi kulunutta sanontaa käyttäen.</span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;"><o:p></o:p></span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Puheenjohtajakampanja
oli jatkunut jo pitkään. Luulisinpa, että sekä Bubka että Coe käyttivät
kampanjaansa pari miljoonaa euroa. Lentokilometrejä, tapaamisia ja
sähköpostiviestejä oli hirmuinen määrä. Ehdokkaat lupailivat monenlaisia
asioita yleisurheilun edistämiseksi. Oma vaikutelmani on kuitenkin se, että
näillä ei kovin suurta merkitystä ollut; valinta tapahtui pitkälti ehdokkaiden
ja persoonaan ja taustaan perustuen. <o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Tärkeässä osassa
oli myös perinteisesti eri maiden omien etujen ajaminen, liittoutumien
hakeminen ja lehmänkauppojen tekeminen. Kyseessä oli jälleen epäilyttävä
perinteinen sirkus pitkien puukkojen öineen edeltäen valintaa. Sellainen ei ole
kunniaksi edelleenkään yleisurheilulle näissä prosesseissa. Kun valintakokous
sitten alkoi, tuli Bubkan ilmettä katsoessani mieleeni Anssi Kukkosen selostus
Münchenin kympiltä ”Puttemans on lyöty mies”; Sergei tiesi olevansa lyöty mies
jo ennen äänestystä. Hän kesti tilaisuudessa tappionsa hienosti; illalla
pienemmässä piirissä kiukkua oli sitten kyllä ilmassa. Seb valittiin ja hän oli
keskusteluissamme hyvin kiitollinen tuestamme; ”It has been a long road” hän
totesi väsyneenä mutta onnellisena. Tästä on hyvä jatkaa.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Suomen kannalta
hienosti Antti Pihlakoski pääsi IAAF:n hallitukseen. Antti teki eriomaisen
kampanjan ja taisteli tiensä sinnikkäästi läpi pitkien puukkojen yön parhaaseen
eurooppalaisen ehdokkaan äänimäärään. Antin matkat maanosien kokouksiin olivat
ilmeisen ratkaisevassa osassa. Hän tuntui saavan merkittävän äänisaaliin myös
Euroopan ulkopuolelta. Antin pitkä kansainvälinen ura ja vaikkapa menestyksekkäät
Paavo Nurmen kisat edistivät varmasti myös valintaa. Erityisen ilahtunut olen
siitä, että SUL:n ja Antin kärkenä ajamat läpinäkyvyys- ja antidopingteemat purivat
hyvin. Ne otetaan siis vakavasti yleisurheilun piirissä. Näitä teemoja ajetaan
jatkossakin ja nyt meillä on mies IAAF:n hallituksessa niitä ajamassa!<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Muutoin
päällimmäisenä tunnelmana jäi edelleen ihmetykseksi se, kuinka erilaisista
jäsenistä kansainvälinen yleisurheiluperhe koostuu. Kuinka tällaista joukkoa on
ylipäätään mahdollista johtaa? Yksi esimerkki tästä on se, että äänestykset
meinasivat mennä ihan lekkeripeliksi jo ennen kuin ne alkoivatkaan. Osa
edustajista halusi paperilappuäänestyksen sähköisen äänestyksen sijasta;
lienevätkö ajatelleet että äänestyshärveleissä asuu itse piru tai poppaukko,
joka järjestelee äänestyksen tuloksia. No, toki sähköisessä äänestyksessä
riskinsä on, mutta nykyajan sujuva menetelmä se on. Onneksi Lauri Tarasti oli
nuotittanut puheenjohtaja Diackin kunnolla ja hässäkästä selvittiin sujuvasti
eteenpäin.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Kyllä omat
haasteeni Urheiluliiton puheenjohtajana tuntuvat aika pieniltä Sebin monikulttuurisiin
haasteisiin verrattuna. Haasteita kuitenkin omassa hommassanikin riittää kun
tähtäimessä on kolmas suomalaisen yleisurheilun huippukausi. Tulen jatkossakin
laittamaan täysillä panokseni kotimaan kentille ja suomalaisen yleisurheilun
edistämiseen. Nyt se on entistä paremmin mahdollista, kun meillä on oma mies
IAAF:n ja EA:n hallituksissa kansainvälistä siipeä hoitamassa. Luotan vahvasti
tiimityöhön niin kotimaisissa kuin kansainvälisissäkin asioissa.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">The kind is dead,
long live the king! Tämä sirkus on päättynyt ja ”toppatakkiukot” (melko kehno
vertaus näin kuumassa säässä) siirtyvät katsomoihin täällä Pekingissä. Kohta
todelliset yleisurheilun pääosan esittäjät pääsevät areenalle.
Antoisia kisapäiviä!</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;"><em>Tämä teksti on julkaistu ensiksi osoitteessa <a href="http://www.yleisurheilu.fi/">www.yleisurheilu.fi</a></em></span></span></div>
Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-42461019599080604262015-07-19T10:49:00.000-07:002015-07-19T10:49:03.392-07:00Muurahaiset ja heinäsirkat – saksalaiset, kreikkalaiset ja suomalaiset
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Euroopan nykytilanne
on haastava ja huolestuttava. Samassa yhteisössä on monenlaisia kulttuureja ja
yhteentörmäyksiltä on vaikea välttyä. Erityisesti Kreikan talouskriisin
hoitaminen on ajanut maita vastakkain. Tiukkaan kuriin ja työntekoon perustuva Saksan
ajama politiikka on toisessa ääripäässä ja ahdingossa olevan Kreikan noudattama
huoleton tuhlailun linja toisessa ääripäässä. <o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Tätä tilannetta
seuratessa tulee mieleeni Aisopoksen eläinsatu muurahaisesta ja heinäsirkasta.
Kesän aikana muurahainen keräsi ahkerasti jokaisen palan ruokaa, joka osui sen
tielle varastoiden sen pahan päivän varalle. Heinäsirkka nautti kauniista
kesäpäivistä, pomppi ympäriinsä ja soitteli vain viuluaan. Nähdessään
muurahaisen hikoilemassa ruokakuormansa alla heinäsirkka naureskeli
pilkallisesti työnarkomaaniystävälleen. Talvi viimein koitti ja muurahainen
nautti elämästä pesässään kylläisenä. Heinäsirkalla varastoa ei ollut ja se kärvisteli
kylmissään ruokaa etsiskellen. Turhaan. Ja samalla se oli raivoissaan
muurahaiselle, jolta ruokaa huolettomalle veijarille ei herunut.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Saksalaiset
näyttävät noudattavan muurahaistaktiikkaa ja kreikkalaiset ovat käyttäneet
heinäsirkkataktiikkaa. Saksalaismuurahaisten tilanne näyttää olevan
huomattavasti parempi kuin kreikkalaisheinäsirkkojen. Siispä uskoisin muurahaistaktiikan
olevan lähempänä oikeaa kuin heinäsirkkataktiikan. Nyt Euroopassa mietitään
kovasti kuinka heinäsirkka pelastetaan, koska sitäkin tarvitaan. Uusia
tuhoutuvia heinäsirkkoja ei haluta ja toisaalta ei haluta esimerkkiä siitä,
että holtittoman elämän jälkeen selviää muiden avulla kuin koiras veräjästä. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Muurahaisvaltiot vaativat joka tapauksessa
tiukkaa linjaa ja heinäsirkkavaltiot lievempää linjaa. Haaste tässä
tasapainoilussa on kova enkä tässä kolumnissa ota sen enempää kantaa
tilanteeseen. Toivotan onnea ja menestystä politikoille. Siirrytäänpä Suomeen.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Me suomalaiset samaistumme
enemmän muurahaisiin ja varmasti perusasenteemme on saksalaista linjaa
muistuttanutkin. Meidän pitäisi siis olla voittajien puolella. Nyt vain tuntuu,
että suomalaismuurahaisista on ollut veto vähän kadoksissa; raahaudumme
eteenpäin, vauhti ei riitä ja varastot hupenevat. Suomalaismuurahaiset uupuvat mielestäni
ennen kaikkea sen takia että meille kerrotaan, ettei täällä pysty menestymään vaikka
ahkerasti raataisikin. Makrotaloustekijät eivät muka suosi bisneksentekoa ja
alakulo on levinnyt. Itse en tähän kuitenkaan usko, ongelmat ovat
mikrotaloustekijöissä ja erityisesti liiallisessa byrokratiassa. Teemme
uskomattoman paljon turhaa työtä sinne tänne säntäillen typerien säännösten ja
huonon johtamisen takia. Väsähtää sitä vähemmästäkin.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Tarvitsemme näin
kesän kunniaksi vain muutaman kunnon heinäsirkkamaisen loikan korkeuksiin. Liiallisen
byrokratian ja sääntelyn kahleet on tosin aukaistava; muutoin pomppu ei nouse.
Sotketaan (toivottavasti) hyvin levätyn loman jälkeen vapaus, ilo, luovuus ja
innostus yhteen perinteisen työmoraaliimme kanssa. Sillä kyllä maailmalla pärjätään! <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></span><br />
Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-3185302331321597662015-05-12T06:41:00.000-07:002015-05-12T10:06:00.453-07:00Yleisurheilun ekosysteemi<em>Tämä teksti on julkaistu ensin Suomen Urheiluliiton kotisivuilla osoitteessa <a href="http://www.yleisurheilu.fi/">www.yleisurheilu.fi</a>.</em><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Suomalaisessa
urheilussa on ollut käynnissä voimakas muutosprosessi. Organisaatioita on
yhdistetty ja luotu uusia toimintamalleja ja rakenteita. Menestystä on
rakennettu elintärkeiden ilon, intohimon ja innostuksen varaan. Hyvä näin.
Urheilu kohtaa kuitenkin tulevaisuudessa entisestään kiihtyvän muutoksen
ympäristössään. On hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä tuo muutos
tarkoittaa urheilun rakenteiden ja bisneslogiikan näkökulmasta. Väitän että
suomalainen urheilumaailma (kuten myös yritysmaailmakin) kohtaa tulevan muutoksen
liian hierarkkisilla rakenteilla. <o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="font-family: "Calibri",sans-serif; mso-ansi-language: FI;">Lähdetäänpä tarkastelemaan ensin yleistä bisneslogiikan muutosta. Parinkymmenen
vuoden takaisten käsitteiden kuten klusterit, arvoketjut ja ydinosaamiset
hyödyllisyys taloudellisen ajattelun pohjana alkaa olla henkitoreissaan. Vielä
Nokian nousu tapahtui tuossa entisessä maailmassa. Digitalisaatio ja
internettalous on muuttanut tilannetta merkittävästi: uuden bisneslogiikan
ydintermejä ovat ekosysteemit, kehitysalustat, lähiteknologiat, arvoverkostot,
joukkoistaminen jne. Tietoa ja toimijoita on digitaalisessa ympäristössä
valtavasti ja kyse on ympäristön oikeanlaisesta hyödyntämistä kokeilevissa
prosesseissa enneminkin kuin hierarkkisissa suunnitteluprosesseissa. Toiminta
tapahtuu enenevästi osin itseohjautuvissa ekosysteemeissä. Näistä valtavimpia
ovat esimerkiksi Googlen, Applen ja Microsoftin johtamat ekosysteemit.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<span lang="FI" style="font-family: "Calibri",sans-serif; mso-ansi-language: FI;">Yleisurheilussakin olemme piirtäneet tähän asti hierarkkisia organisaatiokaavioita,
joissa on lukuisia tasoja alimmalla tasolla tulevat varsinaiset toimijat.
Pelkästään tällaiset asioiden kuvaamistavat eivät riitä nykytilanteeseen.
Olemmekin siirtyneet ekosysteemiajatteluun. Yleisurheiluperheen ekosysteemi
koostuu kolmesta osasta: uloimmalla tasolla on fyysinen alusta, jossa ovat yleisurheiluperheen
toimijat erilaisine kumppaneineen. Sen sisällä on virtuaalinen alusta, joka
toimii digitaaliympäristössä erilaisilla nettialustoilla ja sosiaalisessa
mediassa. Keskellä on Suomen Urheiluliitto, joka on ekosysteemin toiminnan
mahdollistaja; ei mikään hierarkian ylimmältä tasolta toimintaa ohjaava sekä
komentoja ja määräyksiä antava toimija. Yleisurheilun ekosysteemiajattelua on
hahmoteltu alla olevassa kuviossa.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIBy39r-I50R8t4tMXBHqK9-m2y8IEfnNxsLklTjMO-orQ7S_WV7wJXWoBD04zZQeWiBXniJtNoHCls8LutYHwyjWZnNfHcayhAv9aW9WcRF2b99X-8z5LpLh-vQvG-aGm2CMZFw40hmM/s1600/Yuekosysteemi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIBy39r-I50R8t4tMXBHqK9-m2y8IEfnNxsLklTjMO-orQ7S_WV7wJXWoBD04zZQeWiBXniJtNoHCls8LutYHwyjWZnNfHcayhAv9aW9WcRF2b99X-8z5LpLh-vQvG-aGm2CMZFw40hmM/s640/Yuekosysteemi.jpg" width="640" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<span style="font-family: "Calibri",sans-serif; mso-no-proof: yes;"><!--[if gte vml 1]><v:shapetype
id="_x0000_t75" coordsize="21600,21600" o:spt="75" o:preferrelative="t"
path="m@4@5l@4@11@9@11@9@5xe" filled="f" stroked="f">
<v:stroke joinstyle="miter"/>
<v:formulas>
<v:f eqn="if lineDrawn pixelLineWidth 0"/>
<v:f eqn="sum @0 1 0"/>
<v:f eqn="sum 0 0 @1"/>
<v:f eqn="prod @2 1 2"/>
<v:f eqn="prod @3 21600 pixelWidth"/>
<v:f eqn="prod @3 21600 pixelHeight"/>
<v:f eqn="sum @0 0 1"/>
<v:f eqn="prod @6 1 2"/>
<v:f eqn="prod @7 21600 pixelWidth"/>
<v:f eqn="sum @8 21600 0"/>
<v:f eqn="prod @7 21600 pixelHeight"/>
<v:f eqn="sum @10 21600 0"/>
</v:formulas>
<v:path o:extrusionok="f" gradientshapeok="t" o:connecttype="rect"/>
<o:lock v:ext="edit" aspectratio="t"/>
</v:shapetype><v:shape id="Picture_x0020_2" o:spid="_x0000_i1025" type="#_x0000_t75"
style='width:433.5pt;height:367.5pt;visibility:visible;mso-wrap-style:square'>
<v:imagedata src="file:///C:\Users\harmaako\AppData\Local\Temp\msohtmlclip1\01\clip_image001.gif"
o:title=""/>
</v:shape><![endif]--><!--[if !vml]--><!--[endif]--></span><span lang="FI" style="font-family: "Calibri",sans-serif; mso-ansi-language: FI;"><o:p></o:p></span><br />
<br />
<span lang="FI" style="font-family: "Calibri",sans-serif; mso-ansi-language: FI;">Olemme yleisurheilussa olleet aiemmin jälkijunassa virtuaalialustan kehittämisessä.
Kuitenkin erityisesti nuorempien sukupolvien elämästä suuri osa tapahtuu
virtuaalimaailmassa. Nyt olemme siirtyneet voimalla virtaalialustan
kehittämisen eturiviin. Tuotamme jatkuvasti virtuaalialustalle
yleisurheilua ja hyvinvointia käsittelevää materiaalia. Tästä hyvänä
esimerkkinä on juuri käynnistyvä yleisurheilun netti-TV. Haluamme palvella parhaalla
mahdollisella tavalla urheilijoita, liikkujia, faneja, järjestöihmisiä ja muita
yleisurheilutoimijoita heidän elämystensä täydellistämisessä.<o:p></o:p></span><br />
<br />
<span lang="FI" style="font-family: "Calibri",sans-serif; mso-ansi-language: FI;">Ekosysteemiajatteluun kuuluu elimellisesti kokeilukulttuuri ja se, että
sitä rakennetaan kaikkien toimijoiden yhteistyönä. Haastankin kaikki
yleisurheilutoimijat kehittämään ekosysteemiämme. Sisältöjä kyllä
virtuaalialustalle mahtuu, olivatpa ne sitten esimerkiksi treenivideoita ja
vaikkapa kirjoituksia. Saisikohan sinne jopa yleisurheilupelinkin? Rohkeasti
vain omia sisältöjä tuottamaan!<o:p></o:p></span><br />
<br />
<span lang="FI" style="font-family: "Calibri",sans-serif; mso-ansi-language: FI;">Jottei totuus unohtuisi, niin varsinainen urheilu ja liikunta tapahtuvat edelleen
fyysisellä alustalla. Siellä näyttää juuri nyt nousujohteiselta.
Harrastajamäärät ovat edelleen kasvussa ja urheilijat tuntuvat olevan kovassa
iskussa. Toivotan yleisurheiluihmisille hyvää kesää menestyksekkäitä kisapäiviä
odotellen ja ekosysteemiämme kehitellen.<o:p></o:p></span>Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-74608487659590916902015-03-30T02:25:00.001-07:002015-03-30T02:28:38.322-07:00Innovaatioautomaatiosta suomalainen menestystekijä?Innovaatioautomaatio on varsin uusi aihealue, jota parhaillaan käynnistellään strategisen huippuosaamisen keskuksessa (SHOK) DIGILEssä. Siitä ei varsinaisesti löydy tutkimusta edes maailmalta, mutta siihen pohjautuvalla liiketoiminnalla on nähtävissä suuria mahdollisuuksia Suomessa.<br />
<br />
Kun innovaatioprosessien eri vaiheessa osataan automatisoida esimerkiksi big datan hyödyntämistä ja innovaatioprosessien yhteistoimintaa ovat nähtävissä olevat hyödyt valtavia. Esimerkiksi Shaughnessy (2014) kommentoi asiaa: <em>“What you have now is a set of data streams that will allow you to automate your company’s innovation priorities. The data is reflecting what needs to be changed in your product to make it perform its functions in ways that are <strong>better suited to different types of users</strong>.”</em> <em>“The likelihood is that <strong>innovation programs in the future will be much better coordinated within a system</strong>, and they <strong>will be dictated by algorithms</strong> rather than decision making.”</em><br />
<em></em><br />
Internet-talous ja ”computer aided innovation” mahdollistavat innovaatioprosessien laadun ja määrän merkittävän parantamisen. Tällä hetkellä puuttuu kuitenkin holistinen ja riittävän lähellä käytäntöä oleva tutkimus asian edistämiseksi. Innovaatioautomaation alustavaa pelikenttää on kuvattu alla olevassa kuviossa.<br />
<br />
<a href="http://www.activityblog.fi/wp-content/uploads/2015/03/150527_Activityblog_Harmaakorpi_kuva.gif"><img alt="150527_Activityblog_Harmaakorpi_kuva" class="alignleft wp-image-2031" src="http://www.activityblog.fi/wp-content/uploads/2015/03/150527_Activityblog_Harmaakorpi_kuva.gif" height="352" width="441" /></a><br />
<br />
<br />
<br />
Kun aletaan tutkia innovaatioautomaatiota, miten se tulisi tehdä? Internet-talous on muuttanut tarvittavan tutkimuksen logiikkaa merkittävästi. Perinteiset tiedeputket eivät useinkaan sovellu nykyisen bisneslogiikan tutkimukseen; ne ovat auttamatta liian hitaita. Alla olevan kuvion yläreitti kuvaa sitä tietä, jota tutkimuksessa on tarkoitus hakea. Sen pohjana ovat Hursserlin ja Heideggerin fenomenologiasta tutut argumentit sekä Hintikan mahdollisten maailmojen semantiikasta tutut piirteet.<br />
<br />
<img alt="" class="alignnone" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdhRHbIay8rjGGOOkFxq32ziqk8DZ_izBP12U6EKUVRp3W8xfLffDCbGqOQHH1uIxfx8N-5_ShMPl2wufmgVpq3938S-0SnKgl8U6QWrqGqcyzl5wkC2iWMB_W-Nzg1gSOQeBQe-Q2TjQ/s1600/Polku.gif" height="296" width="480" /><br />
<br />
DIGILEssä ollaan tämän vuoden kuluessa luomassa tieteellistä pelikenttää innovaatioautomaation tutkimukselle tavoitteena SRA (strategic research agenda). Pelikentän rakentamisprosessiin kutsutaan kaikki suomalaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset omilla osaamisalueillaan hyötymään aihealueen valtavasta potentiaalista ja hyödyttämään suomalaista yhteiskuntaa uusien mahdollisuuksien avaamista. Osallistumisesta lisää <a href="http://digile.fi/article/359">täällä</a>.<br />
<br />
SRA:n toteuttamisella ja siitä poikivilla tutkimushankkeilla pystytään panostamaan alussa olevaan ja Suomen kannalta merkittävään tutkimusaiheeseen. Samalla voisimme verkostoitua alan parhaan tietämyksen kanssa maailmalla ja levittää tietoa suomalaisesta eturivin tutkimuksesta. Tärkeää olisi saada alan kotimaiset toimijat yhteen ja luoda tarvittava kriittinen massa oraalla olevan tutkimusaiheen ympärille.<br />
<br />
<em>Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäiseksi Digile Oy:n vierasblogina.</em>Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-81136001637411229412015-02-02T01:32:00.002-08:002015-03-20T07:38:08.474-07:00Uusi bisneslogiikka, tutkimus ja innovaatiot<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Lueskelin
pääministerin johtaman Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjausta </span></span><a href="http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tiede/tutkimus-_ja_innovaationeuvosto/julkaisut/liitteet/Linjaus2015-2020.pdf">"Uudistuva Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta 2015-2020".</a><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;"> Linjauksessa on
paljon tavaraa ja aihealuetta on käsitelty kattavan monipuolisesti. </span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Tällaisten linjausten teko on äärimmäisen hankalaa ja dokumentti
ei ole huono. Toisaalta siitä jää kuva toiveiden tynnyrinä ja toiveiden
toteuttamisesta jää pelottavan hämmentävä kuva. Hämärän peittoon jäävät
esimerkiksi mitä oikeasti tarkoitetaan sellaisilla osin ristiriitaisilla
käsitteillä kuten erikostuminen / rajojen ylittäminen, korkeatasoinen tutkimus
/ tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus tai julkisen vallan tehostaminen /
innovaatioiden edistäminen. Yksi mieltäni askarruttava kysymys koskee jo sitä,
millaista tutkimusta tulisi tukea muuttuvassa maailmassa.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Lähdetäänpä
tarkastelemaan bisneslogiikan muutosta tutkimuksen määrittelyn pohjaksi. Vielä
parinkymmenen vuoden takaisten käsitteiden kuten klusterit, arvoketjut ja
ydinosaamiset hyödyllisyys taloudellisen ajattelun pohjana alkaa olla
henkitoreissaan. Kuitenkin vielä Nokian nousu tapahtui tuossa entisessä
maailmassa. Maailma rakentui pitkälti siinä ympäristössä, jossa tiedettä
tehtiin yliopistoissa sekä tutkimuslaitoksissa ja näitä tuloksia sovellettiin
yritysten tuotekehitysosastoilla ja viimein tuotteet saavuttivat kuluttajan.
Tämä malli on vaarassa, sillä tunnettu innovaatiotutkija von Hippel jopa ennustaa
yritysten T&K-osastojen häviävän lähitulevaisuudessa uuden bisneslogiikan
vuoksi.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Internettalous on
nimittäin muuttanut tilannetta merkittävästi: uuden bisneslogiikan ydintermejä
ovat ekosysteemit, kehitysalustat, lähiteknologiat, arvoverkostot, joukkoistaminen
jne. Dataa ja toimijoita on verkossa valtavasti ja kyse on ympäristön
oikeanlaisesta hyödyntämistä kokeilevissa prosesseissa enneminkin kuin
tieteellisestä ongelmanmäärittelystä ja siihen liittyvästä perinteisestä
tieteellisestä prosessista. Perinteiset
tutkimusmallit ovat monessa tilanteissa auttamattoman hitaita eikä niissä ole
totuttu tarvittaviin kokeileviin monimutkaisten informaatiovirtojen ja toimijoiden
hallintaan. Alla olleva Digile Oy:n diasarjasta otettu kuva havainnollistaa tilannetta.</span></span></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdhRHbIay8rjGGOOkFxq32ziqk8DZ_izBP12U6EKUVRp3W8xfLffDCbGqOQHH1uIxfx8N-5_ShMPl2wufmgVpq3938S-0SnKgl8U6QWrqGqcyzl5wkC2iWMB_W-Nzg1gSOQeBQe-Q2TjQ/s1600/Polku.gif" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdhRHbIay8rjGGOOkFxq32ziqk8DZ_izBP12U6EKUVRp3W8xfLffDCbGqOQHH1uIxfx8N-5_ShMPl2wufmgVpq3938S-0SnKgl8U6QWrqGqcyzl5wkC2iWMB_W-Nzg1gSOQeBQe-Q2TjQ/s1600/Polku.gif" height="246" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;"></span></span> </div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Edellä oleva
juoksutus tähtää sen ymmärtämiseen, kuinka tärkeää on ymmärtää, millaista ”huippututkimusta”
tarvitsemme nykyaikana edistääksemme innovaatiotoimintaa. Tarvitsemme edelleen ilman
muuta alempaa polkua noudattavia prosesseja, joista syntyy innovaatioita pitkällä
tähtäimellä. Mutta missä on tila ylemmän tien tutkimukselle? Kuinka Suomen
akatemia suhtautuu tällaiseen tutkimukseen? Esimerkiksi Tekes vaatii SHOK:ien (strategisen
huippuosaamisen keskittymät) hankkeilta tutkimuksellisuutta. Valitettavasti
kuitenkin lähes ainoana tutkimuksellisuutena tunnutaan hyväksyvän kuvion alemman
polun tie. Näin ei saisi olla, vaan myös kokeileviin prosesseihin olisi
panostettava tutkimuksellisesti, jotta innovaatioita syntyisi.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Miksi näin ei
tehdä? Uskon, että käytäntöä lähellä olevaan tutkimukseen liittyvä viitekehys
puuttuu politiikkaa suuntaavien ja rahoitusta myöntävien ihmisten päistä.
Kuitenkin tälle on luonut pohjaa jo filosofi ja fenomenologi Husserl
1800-luvulla jakamalla tieteen eksaktiin ja ankaraan suuntaukseen. Eksaktia
tiedettä ohjaavat teoria ja perinteiset tieteelliset menetelmät, ankaraa käytäntö
kaikessa ankaruudessaan. Käytäntölähtöiselle tutkimukselle on myös tämän
jälkeen luotu mielestäni kestävä pohja, mutta se on valitettavasti jäänyt niin
keskusteluissa kuin rahoituksessakin pieneen marginaaliin.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 8pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Väitän, että yksi
tärkeimmistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tehtävistä on internettalouden
vaatiman tutkimuksen linjaaminen ja sen toteuttamien myös käytännössä. Nyt tätä
ei ole valitettavasti tehty.<o:p></o:p></span></span></div>
Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-72012098683962183652014-10-31T01:12:00.000-07:002014-11-15T12:12:32.752-08:00Oppiminen, tutkimus ja kolmoisvelkaantuminen<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Minusta
maailmalla ei mene nyt kovin hyvin. En tarkoita ainoastaan maailmalla olevia
kriisipesäkkeitä tai esimerkiksi lisääntynyt uhkaa todella vaaralliselle
pandemialle. Puhun pitkään jatkuneesta ja maailman tilaa uhkaavasta kehityksestä,
jota kuvaa esimerkiksi kolmoisvelkaantumisen käsite. Velkaannumme ekologisesti,
taloudellisesti ja sosiaalisesti. Pintapuolisesti tämä uhka näytään
tunnustavan, mutta samalla tunnumme olevan hyvin voimattomia tämän uhkan
estämiselle.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Syyt tähän ovat
varmasti hyvin moninaisia. Yhteiskuntamme koostuu kuitenkin perimmältään
yksilöistä ja yksilöille tulisi pystyä antamaan valmiuksia käsitellä
monimutkaisia asioita, vetää niistä johtopäätöksiä ja toimia uhkien
torjumiseksi. Puhumme siis keskeisesti oppimiseen liittyvistä asioista. Ihmiset
oppivat koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Väitän että viimeaikainen suuntaus
näillä saroilla Suomessa ja laajemminkin Euroopassa ei paranna tilannetta
kolmoisvelkaantumisen estämiseksi. Otan tässä yhteydessä esille kolme asiaa.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Koulutuksessamme
näytään pyrittävän jatkuvasti parempaan tehokkuuteen tähtäimessä lyhyen
aikavälin talouskasvu. Tämä ei tietysti ole taloudellisessa kurimuksessa huono
päämäärä. Sivuilmiöinä ovat kuitenkin kapenevat opintoputket ja ”rönsyjen”
karsinta. Kukin opintosuunta pyrkii keskittämään resurssinsa sen ytimeen. Kuitenkin
maailman ilmiöt ovat hyvin monimutkaisia ja vaativat laajaa yleissivistystä.
Nykyinen maailmantilanne vaatii myös kykyä kriittiseen arviointiin. Tähän
valmiuksia antavat esimerkiksi humanistiset ja taideaineet kuten esimerkiksi
filosofi Martha Nussbaum korostaa. Tämänhetkisessä tukalassa taloudellisessa
tilanteessa kuitenkin painottuvat mielestämme suoraan aineellista hyötyä
tuottavat aineet. Näytämme tällä hetkellä kouluttavan ihmisiä pikemminkin
nopeuttamaan kolmoisvelkaantumista kuin hidastavan sitä.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Toinen kysymys
liittyy siihen kuinka opimme asioita. Erno Paasilinna taisi aikoinaan todeta,
että itse oppineet ovat ainoita oppineita, muut ovat opetettuja.
Opetusmenetelmämme perustuvat valitettavasti liikaa tiedon kaatamisen ja ulkolukuun.
Meidän tulisi antaa enemmän tilaa oivaltamiselle. Tässä tulemme kyselyyn ja
oivaltamiseen perustuviin sokraattisiin menetelmiin. Ne antavat valmiuksia
itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun ja erilaisten ongelmien syvälliseen käsittelyyn.
Sokraattinen kysely lähtee usein liikkeelle hyvinkin käytännönläheisistä
ongelmista paneutuen niihin monilta kulmilta. Ongelma avautuu ihmettelijälleen
oivallusten kautta. Epäilen syvästi nykyisen koulutusjärjestelmämme kykyä
tuottaa tällaisia valmiuksia, jotka olisivat kolmoisvelkaantumisen estämisen
näkökulmasta välttämättömiä.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Kolmantena tulee
kysymys siitä kuinka tutkimme asioita. Meillä tehdään karkeasti jaoteltuna määrällistä
ja laadullista tutkimusta. <span style="mso-bidi-font-weight: bold;">Määrällinen
tutkimus</span> tarkoittaa </span></span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkimus" title="Tutkimus"><span style="color: windowtext; text-decoration: none; text-underline: none;"><span style="font-family: Calibri;">tutkimusta</span></span></a><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">, jossa käytetään täsmällisiä ja
laskennallisia usein </span></span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilasto" title="Tilasto"><span lang="FI" style="color: windowtext; mso-ansi-language: FI; text-decoration: none; text-underline: none;"><span style="font-family: Calibri;">tilastollisia</span></span></a><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;"> menetelmiä. Nämä menetelmät soveltuvat
erinomaisesti monien luonnontieteellisten ja yhteiskuntatieteellisten ongelmien
ratkaisuun ja ne ovatkin tieteessä monilta osin hegemonisessa asemassa. Väitän
kuitenkin, että moniin kolmoisvelkaantumisen tutkimusongelmiin ne eivät sovellu.
Monia ilmiöitä on vaikea määrällistää eksakteiksi aritmeettisiksi ongelmiksi ja usein
tutkimus menee laskennalliseksi kikkailuksi kun ongelman ydin voidaan saavuttaa
ainoastaan näkemyksellisellä ajattelulla itse tutkimuskohteissa. Filosofi
Edmund Husserl jakoi tutkimuksen eurooppalaisten tieteiden kritiikissään kahteen
kategoriaan: eksaktiin tutkimukseen ja ankaraan tutkimukseen. Karkeasti
sanottuna eksaktia tutkimusta ohjaa matematiikka ja ankaraa tutkimusta
käytäntö. Suosittelen vahvasti ankaran tutkimuksen lisäämistä
kolmoisvelkaantumisen estämisessä.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Nykyiset vaatimukset
tehokkuuteen ja lyhytaikaiseen talouskasvuun yhdistettynä valtavirtana oleviin
opetus-, oppimis- ja tutkimusmenetelmiin ovat omiaan kiihdyttämään
kolmoisvelkaantumista. Tuotamme tehokkaasti yksilöitä, joilla on puutteelliset
tiedot ja taidot vaikeiden ongelmien ratkaisemiseen. Suosittelen vahvasti
yleissivistävien aineiden, sokraaattisten opetusmenetelmien ja ankaran
tutkimuksen roolin lisäämistä opetus- ja tutkimusjärjestelmässämme.<o:p></o:p></span></span>Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-91919352266532390102014-09-26T06:18:00.000-07:002014-09-26T06:18:26.223-07:00Hyvän yleisurheilukauden jälkeen kohti uusi haasteita
<em>Yleisurheilun Kuvalehden tällä samalla päivämäärällä ilmestynyt SUL:n puheenjohtajan kolumni myös blogin kautta.</em><br />
<em></em><br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Kulunut kausi on
ollut yleisurheilulle menestyksekäs. Harrastajamäärät ovat nousussa ja Euroopan
Superliigaan nousu sekä Zürichin myönteiset tulokset ovat hyviä esimerkkejä
tästä. Ehkäpä kaikkein mieluisinta minulle on kuitenkin ollut hyvähenkinen
yhdessä tekemisen meininki, mikä lupaa hyvää myös tulevaisuuteen. Kiitän
lämpimästi tästä kehityksestä urheilijoita, valmentajia ja heidän
tukijoukkojaan.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Hyvistä
tunnelmista on hyvä jatkaa eteenpäin. Me emme saa kuitenkaan saa tyytyä
nykyiseen tasoomme; jo yleisurheilun perinteet velvoittavat entistä parempiin
tuloksiin. Tulevaisuudessa meidän on saatava esimerkiksi EM-tasolta vielä
enemmän mitaleja ja pistesijoja. Nämä saavuttaaksemme meidän on tarkasteltava
kriittisesti toimintatapojamme ja tehtävä niihin uudistuksia. Urheiluliitossa
meillä on juuri tällainen rakentavan kriittinen prosessi meneillään.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Liitossa nähdään
selkeästi seurojen merkitys toiminnan perusyksikkönä. Kymmenkunta vuotta sitten
toteutettu panostus koulutustoimintaan (seura-, ohjaaja- ja valmentajakoulutus)
on omalta osaltaan vaikuttanut seurakentän parantuneeseen tuloskuntoon. Liiton
ja voimistuvien urheiluseurojen yhteistyön merkitys korostuu jatkossa; olemme
lähentämässä liian eriytynyttä liiton ja seurojen valmennusta ja siirtymässä
hallitusti kohti alueellisia valmennuskeskuksia. Tulevaisuudessa näemme
merkittävästi enemmän yhteisesti resursoitua toimintaa ja yhteisiä oppimisen
areenoja. Ensimmäiset merkittävät liikkeet tähän suuntaan tehdään jo ensi
kaudelle.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Alueellista
kehittämistyötä työtä emme tee kuitenkaan yksin: meidän on oltava erittäin
aktiivisia Valon alueellisten palvelukeskusten suunnittelussa ja
toteuttamisessa. Kansalliset, alueelle suunnatut resurssit on saatava tukemaan
tehokkaammin urheiluseurojen toimintaa. Palvelukeskusten tehtävänä on edistää
alueellisesti urheilijan ja liikkujan polkua. Seuratoiminta on se väline, jolla
näitä polkuja parhaiten edistetään. Mitä paremmin palvelukeskukset palvelevat
seuroja, sitä paremmin ne meidän näkökulmastamme onnistuvat toiminnassaan. <o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Suuri uhka
tulevaisuuden tekemiselle on yhteiskunnan taloudellinen tilanne. Julkisen
sektorin suora tuki ei tule ainakaan kasvamaan. Yritysten panostukset ovat
entistä tiukemmassa ja yritysten tuen edellytykset ovat muuttaneet nopeasti
muotoaan. Vanhakantainen sponsorointi on häviämässä ja kumppanuuksilta
vaaditaan enemmän. Meidän on vastattava tähän haasteeseen. Esimerkiksi
työhyvinvoinnin edistäminen kumppanuuksissa ja fanikulttuurin luominen
tarjoavat hyviä mahdollisuuksia jatkossa. Olemme liitossa luomassa
määrätietoisia suunnitelmia näiden hyödyntämiseksi. Tässäkin peräänkuulutan
liiton ja seurojen yhteistyötä esimerkiksi seuramanageritoiminnan muodossa.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Yleisurheilun kehittämiselle
on olemassa suotuisat edellytykset. Meidän on kuitenkin uudistuttava ripeästi
vastataksemme tuleviin haasteisiin. Muutos tekee usein kipeää, mutta se ei saa
vaarantaa erinomaista yhdessä tekemisen henkeämme ja aiheuttaa energiaa syövää
eripuraa. Eripura tuhoaisi meidät. Tehkäämme suurisieluisesti yleisurheilun
tulevaisuutta!<o:p></o:p></span></span></div>
Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-2524057542005744912014-07-22T07:17:00.000-07:002014-07-22T09:44:50.594-07:00Adolf Ehrnroothin ajatuksia<br />
<span lang="FI" style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"><span style="font-family: Times New Roman; font-size: small;">
</span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">Lueskelin
kesälukemisina Robert Brantbergin elämänkerran jalkaväenkenraali ja
Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnroothista vuodelta 2002. Ehrnrooth oli
tuolloin vielä elossa 97-vuotiaana. Eläväisenä muistan hänet myös kesäkuussa
1980 Mikkelin Karkialammilla. Olin juuri astunut varusmiespalvelukseen Savon
Prikaatiin. Silloinen kenraaliluutnantti piti 75-vuotiaana meille alokkaille
unohtumattoman puheen, joka ei jättänyt kylmäksi. Saman vuoden
itsenäisyyspäivänä hänet ylennettiin jalkaväenkenraaliksi; itse olin tuolloin
ylennyt upseerikokelaaksi ja hikoilin Sissi-RUK:ssa Haminassa.</span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"></span><br />
</span><span lang="FI" style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;"><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">Ehrnroothin
elämänkertaa lukiessani en voinut olla mietiskelemättä nykyistä maailman ja
Suomen tilannetta. Jalkaväenkenraalilla on pitkä perspektiivi
maailmanpoliittisiin tilanteisiin. Seuraavassa joitakin suoria lainauksia hänen
sanomisistaan liki 100-vuotiaana vuonna 2002.<o:p></o:p></span></span><br />
<span lang="FI" style="font-family: "Calibri","sans-serif"; font-size: 11pt; line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-font-family: "Times New Roman"; mso-bidi-language: AR-SA; mso-bidi-theme-font: minor-bidi; mso-fareast-font-family: Calibri; mso-fareast-language: EN-US; mso-fareast-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">
<span style="font-family: Times New Roman; font-size: small;">
</span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">Venäjästä hän
totesi näin. ”Kuka piru osaa sanoa, kuka tulee Vladimir Putinin jälkeen? Venäjällä
on tänä päivänä (siis 2002) demokraattiset vaalit, mutta näin ei välttämättä
tule jatkumaan. Voi tulla joku, jonka tavoitteet ovat samat kuin Pietari
Suuren, Venäjä Atlantille.”<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: Times New Roman; font-size: small;">
</span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">Sotilaallisesta
liittoutumisesta kenraalilla oli selkeät mielipiteet. ”Jos liian kauan empii ja
pysyy ulkopuolella sanotaan sitten kun pamahtaa, että hoida itse asiasi.” Hänen
mielestään emme menetä mitään itsenäisyydestämme, jos olemme osa suurempaa
yhtymää. ”Oli se sitten Pohjois-Atlantin puolustusliitto NATO tai laajennettu
Euroopan Unioni taistelutehtävineen.”<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: Times New Roman; font-size: small;">
</span>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">”Asevelvollinen
armeija on ainoa mahdollinen keino Suomen kokoisen maan puolustamiseksi. Meille
ei riitä esimerkiksi 30 000 miehen kalliisti varustettu palkka-armeija.”
Kenraali luotti edelleen suomalaisiin sotilaisiin. ”Suomalainen sotilas on
yksiselitteisen hyvä vaikka poikkeuksia tietenkin esiintyy.”<o:p></o:p></span></div>
<span style="font-family: Times New Roman; font-size: small;">
</span><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">Perinteiset kansallisvaltiot ovat Ehrnroothin mukaan tulleet tiensä päähän. Hän korostaa nyt suvaitsevaisuutta. ”Näkisin, että ihmiskunnan edistyminen
riippuu hyvin paljon siitä, joka sisältyy sanaan suvaitsevaisuus. Se on
paremman huomisen avain”.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: Times New Roman; font-size: small;">
</span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">Twitterissä
sanotaan usein, että ”mielipiteet ovat omiani”. Nämä mielipiteet eivät ole
omiani vaan kenraalin mielipiteitä. Itse en pidä itseäni suurena turvallisuuspolitiikan
mestarina vaikka usein näitä asioita pohdiskelenkin. Pyrin kokoamaan oman
käsitykseni erilaisten mielipiteiden summana. Tässä kirjoituksessa on muidenkin
työstettäväksi kokeneen sotaratsun sitaatteja Mikkelin Karkialammin lähettyvillä
kirjoitettuna. Näiltä seuduilta on siis myös ainoa henkilökohtainen kosketukseni
(erittäin etäinen) sitaattien lausujaan.<o:p></o:p></span><br />
<span style="font-family: Times New Roman; font-size: small;">
</span></span><br />Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-54433748446797856922014-06-16T10:07:00.002-07:002014-06-16T10:07:24.042-07:00Suomalainen, ruotsalainen ja venäläinen innovaatiopolitiikan ihmemaassa
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Viikonlopun
pääministeriäänestysten jälkeen ja minihallitusneuvottelujen kynnyksellä
poliittinen huomio kiinnittyy varmastikin hallituksen linjauksissa tapahtuviin
muutoksiin. Kirjoittelen kuitenkin itsepintaisesti tässä keskustelussa
sivuraiteilla olevasta innovaatiopolitiikasta, koska näen sen olevan avainroolissa
Suomen kasvu-uralle saattamisesta.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Sytykkeitä tähän
kirjoitukseen sain kun olin puolitoista viikkoa arvioimassa Ruotsin
innovaatiojärjestelmän alueellisia kärkihankkeita. Tietynlaista innoitusta
antoi myös vierailuni kutsuvieraana ja kommentaattorina Venäjän
innovaatiotiedekuntien johtajien seminaarissa. Innovaatioista,
innovaatiojohtamisesta ja innovaatiopolitiikasta voi puhua jopa niin eri
tavalla että tuskin käsittää että puhutaan samasta ilmiöstä. Vaihtoehtoisia
lähestymistapoja siis on olemassa.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Venäläisten keskustelu
poikkeaa perusteellisesti pohjoismaisesta. Keskeinen konsepti seminaarissa oli
standardi. Venäläisen standardisoivat parhaillaan keskusjohtoisesti käsitettä innovaatiojohtaminen.
Sitten vuorossa on sen standardisoiminen, mitä innovaatiojohtajalta vaaditaan.
Lopuksi standardisoidaan innovaatiojohtamisen yliopisto-opetus. Kaikkien yliopistojen
on jatkossa opetettava tätä oppiainetta valtiollisen standardin mukaisesti. No,
maailma muuttuu niin nopeasti ja innovaatioiden syntyprosessit niin monisyisiä,
että standardisointi tuskin vastaa ajan haasteisiin parhaalla mahdollisella tavalla.
Epäilisinpä veli venäläisen olevan jatkossa kohtuullisissa vaikeuksissa
esimerkiksi kuluttajasektorin innovaatioiden kanssa; avaruuteen he toki saavat
ihmisiä vahvan luonnontieteellisen tutkimuksen turvin jatkossakin.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Ruotsin ja Suomen
innovaatiopolitiikat ovat varsin lähellä toisiaan, mutta erojakin on
havaittavissa. Tutustuessani Ruotisin innovaatiojärjestelmän alueellisiin
kärkihankkeisiin havaitsin, että Ruotsin innovaatiopolitiikka profiloituu vahvasti
bottom-up periaatteen kautta. Alueet ovat hyvin itsenäisesti valinneet omat
erikoistumisalueensa ja Vinnova (vastaa lähinnä Tekesiä) rahoittaa näitä tuntuvalla
könttäsummalla vähintään kymmenen vuoden ajan. Useat näistä alueellisista aloitteista
on rakennettu jonkin perinteisen teollisuudenalan varaan rakentamalla uusi
niche uusien teknologioiden ja trendien varaan. Haiskahtaa vahvasti älykkäältä
erikoistumiselta (ks. blogini 10.9.2012) vaikka he eivät sellaisesta suoraan
puhukaan. Homma on arviointimme mukaan toiminut varsin mallikkaasti.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Suomalainen
innovaatiopolitiikka on osaamiskeskusohjelmineen ollut ihailtu malli
takavuosina. Tuloksetkin ovat olleet kohtuullisia. Suomi on periaatteessa
jaettu klustereihin, joille on haettu osaamiskeskusohjelmassa keskusjohtoisesti
<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>alueellinen vetovastuullinen. Viimeinen
osaamiskeskusohjelma loppui vuodenvaihteessa ja nyt on siirrytty
Innovatiivisten kaupunkiseutujen (INKA) aikakauteen. INKA-järjestelmä
rakennettiin niin että alueet tekivät ensin ehdotuksia omista lähtökohdistaan,
minkä jälkeen ylhäältä asetettiin viisi teemoittaista veturipaikkakuntaa,
joiden kanssa yhteistyöhön muut alueet voivat halutessaan hakeutua. Tässä taas
haiskahtaa keskusjohtoinen ohjaus ja tilanne voi näyttäytyä juuri tällä
hetkellä vähän sekavalta. Vaarana on että alueet eivät oikein tiedä, kuinka tähän
järjestelmään liittyisivät ja mistä menestysnichejä etsisivät.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Maailma muuttuu ja nnovaatiopolitiikka
on aina tasapainoilua erilaisten asioiden kanssa. Suoraa vastausta ei voi antaa
siihen, että missä suhteessa keskusjohtoisuus on alhaalta päin tulevaan
aloitteellisuuteen ja tahdonmuodostukseen. Sekava välimuoto on myös monessa
suhteessa ongelmallinen. <o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Tulevaisuuden linjauksia hahmoteltaessa Venäjän suunnasta
tuskin kannattaa kovin syvällisesti esimerkkiä hakea. Ruotsin suuntaan
kannattaisi kuitenkin ehkä vähän vilkuilla.<o:p></o:p></span></span><br />
Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-88991976585404565332014-04-14T03:48:00.000-07:002014-04-14T22:57:28.626-07:00Kilpailumatkat ja sosiaalinen media<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">En aloita tätä
kirjoitustani muinaisista kreikkalaisista vaan 1500-luvulta. Macchiavelli
totesi tuolloin: ”Mikään yritys ei ole vaikeampi alkaa, vaarallisempi suorittaa
ja epävarmempi tuloksiltaan kuin uuden järjestelmän voimaan saattaminen.
Uudistaja saa näet vastaansa ne, joille vanha olotila on edullinen; ja nekin,
joita uusi voisi hyödyntää, ovat sen laimeita puolustajia.” Tämä on tullut
viime päivinä mieleeni kun olemme yrittäneet toimia vähän uusiin ajattelumalleihin
pohjautuen.<o:p></o:p></span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;"></span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Suomen
Urheiluliiton päätös jättää lähettämättä urheilijoita alle 17-vuotisten
Olympialaisiin Nanjingiin on herättänyt keskustelua mediassa, erityisesti sosiaalisessa
mediassa. Yleisurheilijan urapolun asiantuntijoita on riittänyt ja kommentteja
on lennellyt. Urheiluliiton päätös asiasta tehtiin perusteellisen harkinnan
jälkeen jo marraskuussa. Koska päätöksen arvostelijoilla on toki oma
pointtinsa, selvennän hieman päätöksen perusteita.</span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;"><o:p></o:p></span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Urheiluliiton
valmennussektori pohti asiaa ja päätyi siihen, että kolmen viikon kisamatka sisältäen
mahdollisesti vain yhden kilpailun ei palvele nuoren urheilijan kehittymistä
parhaalla mahdollisella tavalla. Urheiluliiton hallitus teki asiassa valmennusjohtajan
esityksestä yksimielisen päätöksen. Samansuuntaisia ajatuksia on ollut
muuallakin; Ruotsin ja Norjan yleisurheiluliitot ovat myös päättäneet jättää lähettämättä
joukkueita kisoihin.<o:p></o:p></span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;"></span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Kisojen
konseptihan vaatii paikalla oloa koko kisojen ajan. Huikea elämysmatkahan
reissu tietysti olisi, mutta se ei olisi yleisurheilijan urapolun näkökulmasta
välttämättä eduksi. Lahjakkaalle nuorelle on tarjolla matkan varrelle yllin
kyllin MM- ja EM-tasoisia kilpailuja matkalla kohti tavoittelemaamme aikuisiän
huippua. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Twiiteissä on korostettu
Urheiluliiton typeryyttä, koska kisajärjestäjät maksaisivat matkat. Ilmaiset
matkat eivät ole riittävä peruste; eiväthän huiputkaan joka paikkaan mene
vaikka heille siitä maksettaisiin jopa huimia summia.</span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;"><o:p></o:p></span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Sitten siirryn
vähän yhteiskunnallisempaan ilmiöön. Kuinka tästä marraskuussa tekemästämme
päätöksestä nyt tällainen helkkarinmoinen haloo syntyi? Taustalla on
pitkäaikainen prosessi, jossa Olympiakomitean työntekijän sitkeällä kulissivaikuttamisella
on keskeinen osuus. Koska toisenlaiseenkin päätökseen löytyy tiettyjä perusteita,
tässä on ollut hyvä tilaisuus saada Urheiluliiton tekemä työ näyttämään ihan
päättömältä. Sopiva määrä menneisyyden painolasteja on ollut vielä
vauhdittamassa asioiden kulkua. Sitten kun samoin ajattelevan lähipiirin tuella
saadaan tietty kriittinen massa ylitettyä, vyöry on valmis. Tällaisen
vaikuttamisen mahdollisuuden nykyinen mediakenttä oivallisesti tarjoaa. Sosiaalisella
medialla ei ole suhteellisuudentajua ja lyöntikilpailuun on hyvinkin niukalla
asioihin perehtymisellä helppo yhtyä. Tutkijanammattini näkökulmasta tämä on
äärimmäisen mielenkiintoista ja johtamisnäkökulmasta mukavan haastavaa.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Me Suomen
Urheiluliitossa kestämme tämän arvostelun. Tavoitteenamme on suomalalaisen
yleisurheilun tason nosto strategiaamme pohjautuen. Näemme arvostelijoiden osin
hyvätkin pointit, koska niistä paljon päätöstä tehdessä keskustelimme. Vyörytyksestä
huolimatta emme näe perusteita päätöksemme muuttamiselle. Menestyäkseen
kannattaa mennä joskus jonoja vastaan eikä jonojen mukana. Ja tekihän päätöksen
kaiken kukkuraksi Suomen Urheiluliitto, ei Suomen Tuuliviiriliitto.<o:p></o:p></span></span>Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-46332756156559484762014-03-20T23:45:00.001-07:002014-03-20T23:45:07.782-07:00Innovaatiotutkijan Venäjä-tuska<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Yhtenä
yliopistomme kolmesta strategisesta kärjestä on toimia kansainvälisenä Venäjä-yhteyksien
rakentajana. Tähän liittyen olen minäkin koettanut näitä yhteyksiä rakentaa.
Viimeksi kävin pari viikkoa sitten Kazanissa erinomaisesti onnistuneella
yliopistovierailulla. Sain myös joku aika sitten valmiiksi apurahahakemuksen
aiheena synnyttää venäläisten ja eurooppalaisten yliopistojen yhteistyönä tutkimusohjelma
”EU-Russia Innovation Ecosystem Research Program”. <o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Viimeaikaiset tapahtumat
ovat saaneet olon kuitenkin vähän tuskaiseksi. Ongelmallisia kysymyksiä on
ainakin kolme: 1) Voikohan tuollaisiin aiheisiin saada tässä tilanteessa rahoitusta?
2) Millaisiin käytännön ongelmiin tutkimushanke toteutuessaan voi ajautua? 3) Kuinka
itse suhtaudun yhteistyöhön varsin
epäilyttäviä elementtejä sisältävien tapahtumakulkujen jälkeen? Pohdiskelen vähän viimeistä kysymystä.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Ukrainan
tilanteeseen liittyvä tapahtumakulku voi pahimmissa skenaarioissa johtaa tuhoisiin
seurauksiin. Ei ole hulluutta sanoa historiasta löytyvän hyvin varoittavia
esimerkkejä siitä, kuinka näillä askelmerkeillä ja viisveisaamisella
kansainvälisistä laeista on lopulta käynyt. Elämme vaarallisia aikoja! Tuleeko minun
vain olankohatuksella suhtautua lausuntoihin, joissa vaaditaan valtiolle
oikeuksia puolustaa yhdenkin kansalaisen etuja vieraan valtion alueella vaikka
asein? Tämähän on Suomen kannalta hirvittävä ajattelutapa. Pitäisikö minun
alkaa muuttaa käyttäytymistäni jollain tavoin? Olisiko yliopistojen
tutkimusyhteistyössä syytä painaa jarrua?</span></span><br />
<br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Erityisen
vaarallista on hurjaksi yltyvä kansalliskiihko. Se tuntuu sumentavan fiksuinakin
pidettyjen ihmisten ajattelun. Mutta mitä ajattelevat tutkimuskumppanimme
venäläisissä yliopistoissa? Se ei ole tullut puheeksi. Olemme keskustelleet tutkimus- ja koulutusasioista. Tutkimusagendamme on kolmoisvelkaantumisen estäminen. Se lienee kestävä teema erilaisissa maailmapolitiikan tilanteissa. Meidän yhteistyömme on
ennen kaikkea ihmisten </span></span><span style="font-family: Calibri;">eikä valtioiden välistä.</span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Itse olen tässä tuskassani
päätynyt siihen lopputulokseen, että jatkan yhteistyötä tutkimus- ja koulutusverkostossamme
sillä ehdolla, että etenemme tieteen ehdoilla sotkematta suoraan kansainväistä politiikkaa
innovaatiotutkimukseemme. Uskon ihmisten välisen kanssakäymisen mikrotasolla
kuitenkin olevan hyödyllistä; välien katkaiseminen johtaa huonoihin
lopputuloksiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. <o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Yliopistoyhteistyö
jatkukoon. Fokus kansainvälinä Venäjä-yhteyksien rakentajanakin velvoittaa
tähän, myös vaikeina aikoina. Tapaamme venäläisdelegaatioita Lappeenrannassa
niin maalis- kuin huhtikuussakin. <o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Mottona olkoon
kuitenkin vanha kunnon ajatus: hyvän puolesta ja pahaa vastaan!<o:p></o:p></span></span></div>
Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-37759158406796612022014-02-20T00:09:00.000-08:002014-02-24T03:56:44.066-08:00Ovatko elinkeinopolitiikan pelikentällä oikeat pelaajat?<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Pressiklubissa
perjantaina 14.2 Matti Apunen luonnehti Martti Hetemäen johtaman
ekonomistityöryhmän TV-esiintymisen tuovan mieleen lähinnä jonkinmoisen ekonomistijuntan.
Apusella lienee ollut mielessä Gennadi Janajevin juntan esiintymisen tunnelma
reilut parikymmentä vuotta sitten Neuvostoliiton hajotessa. Näissä tilanteissa ja
Suomen elinkeinopolitiikassa ei liene kovin paljon yhteistä; yritän kuitenkin rakentaa
asioiden välille kömpelöä aasinsiltaa. <o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Ekonomistit ovat
saaneet suomalaisessa talouskeskustelussa hegemonisen ja junttamaisen asiantuntijaroolin.
Ekonomistit ovat se ryhmä, jolta aina kysytään kuinka Suomi nousisi
näivettymisen tieltä. Tässä unohtuu helposti, että ekonomistien analyysi- ja
työkalupakki on varsin rajallinen nykytilanteen ratkomiseen. Pakissa on lähinnä
vain makrotalouteen liittyviä työkaluja. Ekonomistit ovat fiksua porukkaa,
mutta heidän osaamisensa ei ole parhaimmillaan tuottavuutta ja innovaatiota
lisäävien mikrotaloudellisten toimenpiteiden hahmottamisessa. Niiden avulla saataisiin
kuitenkin haluttu nousu aikaiseksi.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Toinen merkittävä
talouspoliittinen keskustelijaryhmä ovat perinteisten suuryritysten johtajat;
osa näistä on kivunnut aina vuorineuvoksiksi asti. Heitä kutsutaan erilaisiin työryhmiin,
selkärankaseminaareihin ja muihin keskustelutilaisuuksiin. Nämä hallitsevat
keskustelua myös erilaisissa etujärjestöissä kuten EK:ssa. Uskoisinpa kuitenkin,
että tulevien 20 vuoden menestystekijät ovat aika lailla erilaisia kuin
menneiden kahden vuosikymmenen vastaavat. Epäillä siis sopii, että onkohan
tällä ryhmällä hallussaan kaikkia työkaluja, joita keskustelussa nyt kaivataan.
Pahinta on jos erään hyvin asioista perillä olevan henkilön letkautus pitää
paikkansa. Hän on hyvin huolissaan syrjäytymisestä ja hänen mukaansa pahimmin
syrjäytynyt ryhmä on suuryritysten johtoklaani: se on suurelta osin syrjäytynyt
elämästä.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Kolmas
keskusteluun osallistuva ryhmä ovat poliitikot. Tämä porukan tausta on pääosin ”vain”
politiikassa, mikä tuottaa myös vain rajallisen analyysi- ja työkalupakin
tulevaisuuden talousongelmien ratkaisemiseen. Mutta ennen muuta tämä tausta luo
herkän alustan kahden ensimainitun ryhmän analyyseille ja jopa lobbaukselle.
Näen tässä suuren uhkan sille, että keskustelu säilyy junttamaisesti lukkiutuneena
vanhoihin kaavoihin edelleen. Nyt poliitikoilla olisi kuitenkin mahdollisuus
osoittaa luovuutta ja rohkeutta sekä nousta muutoksen todellisiksi ajureiksi.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Tarkoitukseni ei
ole missään tapauksessa syyllistää ryhminä ekonomisteja, suuryritysten johtajia
tai poliitikkoja. He tekevät hyvää ja arvokasta työtä kaikki omilla
areenoillaan. Väitän kuitenkin että meiltä puuttuu elinkeinopolitiikan
keskusteluareenoilta tärkeitä pelintekijöitä. Missä ovat työryhmien ja seminaarien
listoilta pk- ja kasvuyrittäjät, mikrotason innovaatio- ja tuottavuusasiantuntijat
sekä työelämän kehittämisen asiantuntijat? Ilonpilkahduksiakin tosin on. Esimerkiksi
Matti Alahuhdan ja Mikko Kososen artikkeli Helsingin Sanomien Vieraskynässä alisuoriutumisesta
ja organisaatiokulttuurin merkityksestä oli erinomainen avaus. Työ- ja
elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -ohjelmassa puhutaan varsin oikeista
asioista. Tämä keskustelu kannattaisi nostaa talouskeskustelun ytimeen. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Vaikka Pekka Himasen raportin syntytapa pännii
minua kovasti, niin ei se niin huono tuotos ole kuin on annettu ymmärtää.
Oikeansuuntaisia avauksia siinä ilman muuta on. Myös monilta muilta areenoilta
löytyisi erinomaisia keskustelijoita ja toimijoita Suomen saattamiseksi
nousuun.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">En ole
poistamassa elinkeinopolitiikan kentältä pelaajia. Monipuolisemmaksi pelintekijöiden
joukko on kuitenkin saatava. Muutoin hyökkäyspäästä puuttuu tarvittava luovuus
ja omassa päässä kolisee edelleen jatkuvasti. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><o:p><span style="font-family: Calibri;"> </span></o:p></span></div>
Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-16921449905568373212013-12-05T22:59:00.000-08:002013-12-12T20:23:24.587-08:00Mandela, Aristoteles ja suurisieluisuus<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Nelson Mandela on
poissa. Minulla ei ole idoleita, mutta jos olisi, niin se olisi kai Mandela.
Mieleeni palautuu TV-lähetys Espanjassa vuosia sitten. Kruununprinssi meni
naimisiin ja paikalle oli kutsuttu suuri joukko valtionpäämiehiä ja siniverisiä. Mandela hallitsi sisääntulollaan tilannetta
suvereenisti. Kun hän asteli majesteetillisesti kirkkoon, niin muut näyttivät
hyvin, hyvin pieniltä. Mikä teki vuosikymmeniä vankilassa viruneesta miehestä
niin huikean arvostetun?</span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;"><o:p></o:p></span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Minusta Mandela
oli hyveellinen ihminen. Aristoteles määritteli hyveellisen ihmisen
ominaisuuksia jo liki 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Hän luetteli
Nikomakhoksen etiikassa yhteensä kaksitoista luonteen hyvettä: miehuullisuus,
kohtuullisuus, anteliaisuus, runsaskätisyys, suurisieluisuus, sopiva määrä
kunnianhimoa, rauhallisuus, mielihyvän tuottaminen, oman itsensä sopiva
esiintuominen, seurallisuus, oikeudenmukaisuus ja ystävyys. Näitä luonteen
hyveitä ohjaavat intellektuaaliset hyveet viisaus ja käytännöllinen järki. Voin
tuskin kuvitella ketään ihmistä maailmassa jossa hyveet yhdistyvät niin
vakuuttavasti kuin Nelson Mandelassa.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Haluan kuitenkin
painottaa yhtä hyvettä Mandelassa jopa ylitse muiden, nimittäin
suurisieluisuutta. Aristoteleen mukaan suurisieluisuus on eräänlainen hyveiden
kruunu, sillä se tekee muut hyveet suuremmiksi, eikä sitä ole ilman niitä.
Siksi on niin vaikea olla suurisieluinen, sillä se vaatii hyvyyttä ja jaloutta.
Loukkaukset suurisieluinen unohtaa nopeasti, sillä ne eivät hänen tapauksessaan
ole kuitenkaan oikeutettuja. Suurisieluinen ei muistele kärsimäänsä pahaa –
sellainen pitkämuistisuus ei kuulu suurisieluiselle, joka pikemminkin unohtaa
pahat asiat. Suurisieluisuus näkyy Aristoteleen mukaan myös päällepäin;
suurisieluinen ei ole kiireinen ja hän ei ole jännittynyt.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Näen mandelamaista
suurisieluisuutta valitettavan vähän yhteiskunnassamme. Muutkin hyveet jäävät
tuhottoman usein esimerkiksi ahneuden, omaneduntavoittelun, vastustajien
tuhoamisen ja pitkävihaisuuden jalkoihin. Mandelalla olisi ollut hyviä syitä
sortua paheiden tielle mutta hän valitsi hyveet ja suurisieluisuuden. Eräs
aikakautemme suurimmista on poissa. Nyt on meistä jokaisen syytä hiljentyä
hetkeksi itseemme. Kuinka saamme edes pienessä määrin mandelamaisuutta
itseemme? Onnistuessamme meidän kaikkien elämä olisi paljon helpompaa.<o:p></o:p></span></span>Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-66786115412180263712013-10-30T08:01:00.001-07:002013-10-30T08:01:20.905-07:00Valon hallitus ja urheilun suunta
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Uuden urheilun
keskusjärjestön, Valon, alku on ollut osin takkuinen. Keskeisenä syynä tähän on
ollut se, että suuri osa isoista lajiliitoista ei ole vielä liittynyt Valoon.
Syitä tähän lienee useita, jopa joitakin urheilun toimijoiden henkilökohtaisia
motiiveja on mainittu. Keskeisenä syynä lienee ollut suhtautuminen
aluejärjestöjen rooliin. Myös rahanjako huippu-urheilun ja muiden liikunnan
osa-alueiden välillä on herättänyt intohimoja.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Tulin jostain
syystä keväällä nimitetyksi Valon hallituksen ehdollepanotoimikuntaan.
Toimikunta on tänään tehnyt esityksensä hallituksen kokoonpanosta (ks. <a href="http://www.valo.fi/@Bin/419934/Valon%20hallitusehdokkaiden%20esittely.pdf">http://www.valo.fi/@Bin/419934/Valon%20hallitusehdokkaiden%20esittely.pdf</a>).
Se tulee varmaankin herättämään myös keskustelua ja ihmetteleviä mielipiteitä. Oman
käsitykseni mukaan toimikunta teki rauhassa työtään ja pyrki aikaansaamaan
ehdotukseksi kokoonpanon, jossa esitettyjen henkilöiden osaamisten ja taustojen
summa mahdollistaisi suomalaisessa urheilussa tarvittavan muutoksen tekemisen.
Kunnioitimme jäsenjärjestöjen tekemiä ehdotuksia, mutta otimme myös meille
sälytetyn henkilöiden etsintätehtävän vakavissamme. Mandaattiajattelusta
pyrimme tietoisesti eroon.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Mitä tämän
hallituksen sitten pitäisi mielestäni tehdä? Puheenjohtajaehdotus kielii siitä,
että toiminunnan mielestä valtakunnallisia päällekkäisiä rakenteita on
purettava. Rakenteita yläpäästä on kevennettävä ja resursseja siirrettävä
lähemmäs kenttää. Aluejärjestöt (tai aluetoiminta) on saatava paremmin mukaan
yhteisiin kehittämistalkoisiin (ks. blogini 15.5.2013 näillä sivuilla).
Olympiakomitean, Valon, lajiliittojen ja seurojen on kehitettävä kokonaan uusi
malli alueille. Lasten ja nuorten liikkumisen edistämisestä on varmaankin
helpoimmin löydettävissä se yhteistoiminnan alue, jolla pannaan ensiksi
tuulemaan. Siitä hyötyvät niin huippu-urheilu kuin terveysliikuntakin.
Päällekkäisyyksien poistamisen seurauksena resursseja vapautuu kaikkien
hyväksi.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Toivoisin, että
uuden aikanaan valittavan hallituksen myötä Valon pattitilanne laukeaa. Omiin oppeihini tukeutuen
en oikein osaa pitää nykytilannetta hyvänä. Suomi on aivan liian pieni maa
kestämään tarpeetonta sisäistä kahinointia. Päinvastoin järkeni mukaan meillä
pitäisi olla korkean sosiaalisen pääoman maana mahdollista löytää sellaisia
yhdessä tekemisen muotoja, joilla visio ”olemme maailman liikkuvin urheilukansa
2020” ei jää jälkipolville vitsin aiheeksi. Elämme tänä syksynä eräänlaista
kulminaatiopistettä tuon vision uskottavuuden näkökulmasta.<o:p></o:p></span></span></div>
Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-46031797510107888422013-10-03T23:54:00.000-07:002013-11-19T09:06:36.936-08:00Veikkausvaroilla radikaaliin nousuun<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">En ole kovinkaan
huolissani Suomen palkkatasosta, veroista tai vaikkapa työurien pituuksista.
Olen huolissani suomaisesta innovaatiojärjestelmästä ja sen kyvystä tuottaa kestävää
kilpailukykyä. Kykymme tuottaa esimerkiksi tuottavuusinnovaatioita tai todella
radikaaleja innovaatioita ei ole riittävällä tasolla. Kyse on mikrotason
asioista, ei makrotason prosenteista ja vuosista. Tämä keskustelunaihe jää jatkuvasti
ekonomistien mielitermien jalkoihin.<o:p></o:p></span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;"></span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Radikaalien innovaatioiden
tuottaminen vaatii radikaaliutta myös niiden tuottamisessa. Tutkiessamme Yhdysvalloissa
toimivan DARPA:n mallia havaitsimme sen toimivan hyvin eri tavalla kuin mitä
meillä mikään taho toimii. DARPA:han on Yhdysvalojen puolustusteollisuutta
lähellä toimiva tutkimusyksikkö, jonka sivutuotteena on syntynyt siviiliyhteiskuntaan
mm. sellaisia innovaatioita kuin internet ja GPS. DARPA hyljeksii sellaista
standardimenettelyä kuin vertaisarviointia rahoituksen myöntämisessä. Lähes
ainoa kriteeri on vision hulluus ja kehittäjien intohimo.<o:p></o:p></span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;"></span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">DARPA:lla on toki
huikeasti enemmän resursseja käytettävissä kuin Suomessa voisimme kuvitella saavamme
tällaisiin toimintamalleihin. Olisiko meidän kuitenkin jotenkin mahdollista
saada vaikka pienimuotoisempi darpalainen areena maahamme? Suomen Akatemia ja
Tekes rahoittavat ansiokkaasti tutkimusta ja innovaatioita. Strategisen huippuosaamisen
keskukset (SHOK:it) tuovat oman hyvän lisänsä innovaatiojärjestelmäämme.
Darpalaiseen toimintatapaan näissä ei kuitenkaan ole juurikaan päästy.<o:p></o:p></span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;"></span></span><br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Kun vaikeroi, niin
olisi kai hyvä myös ehdottaa jotain ratkaisua. Niinpä sen teen. Veikkaus
käyttää käsittääkseni tieteen tukemiseen noin 110 miljoonaa euroa.
Näillä rahoilla voisi mielestäni rakentaa jotain todella uutta – esimerkiksi Suomen
”DARPA-areenan”. Sen toimintaa ohjaisi paremminkin hullu visionäärisyys kuin
normaalit rahoituskriteerit. Veikkauksen toimintafilosofiaan tällainen
uuden luominen sopisi mielestäni huomattavasti paremmin kuin vanhojen
rakenteiden rahoittaminen. Kannattaisiko kokeilla?<o:p></o:p></span></span>Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-52676406798279285532013-08-26T00:58:00.000-07:002013-08-26T01:13:17.325-07:00Tuottavuusinnovaatioilla kolmoisvelkaantumisen kimppuun<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Mieltäni
kaihertaa edelleen kolmoisvelkaantumisen teema. Velkaannumme jatkuvasti 1)
ekologisesti: luonnonvaroja käytetään 1,5-kertaisesti enemmän kuin pitäisi, elokuusta
eteenpäin elämme loppuvuoden velaksi; 2) taloudellisesti: Eurooppa, valtiot ja
kunnat elävät velaksi, syömme siis lastemme lautasilta; 3) sosiaalisesti: ihmiset
voivat pahoin kasvavien paineiden alla, työpahoinvoinnin kustannukset ovat
Työterveyslaitoksen mukaan 40 Mrd. vuodessa. Minusta tämä ei ole leikin asia.
Kolmoisvelkaantuminen on vakava uhka hyvinvoinnillemme. Se luo kuitenkin myös
liiketoimintamahdollisuuksia niille, jotka haluavat sellaisia hyödyntää.</span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">Mikäli ei lähdetä
alentuvan talouskasvun tielle (käytännössä mahdottomuus), ainoa keino
kolmoisvelkaantumisen estämiseen on tuottavuuden lisääntyminen. Sana ”tuottavuus”
saa monet meistä siilipuolustukseen; onhan esimerkiksi valtion tuottavuusohjelma
ollut lähes irvikuva sille tuottavuudelle mitä tässä tarkoitan. Meidän tulee
pystyä hyödyntämään olemassa olevia luonnonvaroja tehokkaammin, ja meidän on
opittava repimään tuottavuutta prosesseista ei ihmisistä. Säästetään
luonnonvaroja, rahaa ja ihmisiä. </span>Monesti sen jälkeen väärässä ollut
nobelisti Paul Krugman totesi vuonna 1994: “Productivity is not everything but
in the long run it is almost everything”. <span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">Tuossa lausunnossaan hän oli kirotun oikeassa.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Kuinka
tuottavuutta voidaan parantaa? Euroopan Komissio on todennut Euroopan olevan
tuottavuusloukussa (productivity gap). Syynä tähän nähdään
innovaatiojärjestelmän toimimattomuus ja kykenemättömyys soveltaa
tietotekniikkaa. Olen hyvin pitkälle samaa mieltä; tiede ja käytäntö eivät
kohtaa riittävällä tavalla. Edelleen näytetään luottavan liikaa tieteen
työntöön ja ihminen unohtuu. Komission listaan lisäisin vielä kolmanneksi
tekijäksi johtamisen ja prosessien kehittämisen. Elämme edelleen siiloutuneessa
yhteiskunnassa ja siiloutuneissa organisaatioissa; tuottavuushyödyt jäävät
saavuttamatta monimutkaistuvien ongelmien edessä.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">Taloudellisesta
kasvusta 80% selittyy tuottavuudella ja tuottavuudesta 80% innovaatioilla. </span>“Production
and use of knowledge is at the core of value-added activities, and innovation
is at the core of growth” sanoivat Archibugi ja Michie vuonna 1995. <span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;">Ratkaisuna kolmoisvelkaantumiseen ovat
uudenlaiset TUOTTAVUUSINNOVAATIOT. Ne voivat olla hyvin monenlaisia. Ne eivät
synny yleensä yhden tieteenalan sisällä eivätkä perinteisillä tavoilla.
Tarvitaan rohkeita uusia menetelmiä.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Mitä sellaiset
ovat? Niiden kuvaamiseen ei lyhyt blogimoodini riitä. Päätänkin kirjoitukseni
pieneen mainokseen. LUT:n tuotantotalouden tiedekunta on ottanut toimintansa
keskiöön tuottavuusinnovaatiot. Yhdistämme toiminnassamme perinteisiä
insinööritieteitä epäortodoksisiin menetelmiin. Linkissä on nähtävissä diaversio
toimintafilosofiastamme.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><a href="http://www.slideshare.net/VesaHarmaakorpi/lut-tuotantotalous-esittely"><span style="color: blue; font-family: Calibri;">http://www.slideshare.net/VesaHarmaakorpi/lut-tuotantotalous-esittely</span></a></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span style="font-family: Calibri;">Slideshow in English.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<a href="http://www.slideshare.net/VesaHarmaakorpi/lut-iem-presentation"><span style="color: blue; font-family: Calibri;">http://www.slideshare.net/VesaHarmaakorpi/lut-iem-presentation</span></a></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">On tartuttava
härkää sarvista! Apuakin on saatavilla.<o:p></o:p></span></span></div>
Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-42669614125237513982013-07-05T00:53:00.001-07:002013-07-05T00:53:51.924-07:00Tasa-arvo Suomen Urheiluliitossa
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Naisten miesten
välinen tasa-arvo on herättänyt paljon keskustelua ja kritiikkiä
yleisurheilujoukkueiden valinnoissa. Tämä siis koskee joukkueen johtoa,
valmentajia ja huoltohenkilöitä.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Luvut
näyttävätkin järkyttäviltä – miesenemmistö on hirmuinen. Tämä on minullekin
SUL:n puheenjohtajana kiusallinen asia ja kaivannee vähän pohdintaa.
Lieventävänä asianhaarana on, että valmennusjohtaja on kysynyt naisia mukaan
mutta kieltäytymisiä on tullut.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Joku voi todeta,
että olisihan halukkaita naisia ollut matkaan mukaan. Jotkut saattavat
ilmoittautua jopa itse. Valmennusjohtaja tekee työtään kovien paineiden alla.
Hän pyrkii aina joukkueissa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Esimerkiksi
henkilökemioiden on toimittava. Olen nähnyt sosiaalisessa mediassa epäilyjä
myös pärstäkertoimen vaikutuksesta. Pärstäkerrointeoriaan en usko.
Henkilökemioihin uskon kyllä; niiden on oltava kunnossa yritysten
johtoryhmissä, tutkijaryhmissä - ja urheilujoukkueissa, joissa tavoitteena on
maailman huippu.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Valotan
muutamalla sanalla omaan ”tasa-arvonäkökulmaani”. Siviilityössä professorina
valmennan uusia tieteen osaajia. Viimeisen reilun kahden vuoden aikana olen
ohjannut maaliin kuusi tohtoriopiskelijaa; kaikki naisia ja vielä melko
miehisessä teknillisessä yliopistossa. Kahden vuoden dekaaniaikanani olen
laittanut prosessiin tiedekuntamme kahden ensimmäisen naisprofessorin
nimittämisen.<o:p></o:p></span></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Itse siis arvostan
naisten tekemisiä suuresti, mutta näin koen asian olevan myös SUL:issa.
Perustamani analyysiryhmä otti asiaan kantaa ja hallituksessa olemme
keskustelleet asiasta useaan otteeseen. Siellä enkä missään muuallakaan ole
asennevammaa havainnut, suurta huolta naisten roolin kasvattamisesta kylläkin.
Mikä sitten johtaa kummallisiin lukuihin joukkueiden kokoonpanossa?<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Selittääkö sitä
osittain vielä yksi kummallinen luku? Käsittääkseni esimerkiksi Dublinin
EM-joukkuekisan urheilijoiden henkilökohtaisista valmentajista vain yksi on nainen.
Kaikki muut kymmenet valmentajat ovat miehiä. Pitkäaikaiseen huipulle
tähtäävään valmennukseen sitoutuvia naisia on siis vain murto-osa miehiin
verrattuna, jopa pienempi osa kuin joukkueen johdossa keskimäärin. <o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Nuorten
yleisurheilukoulujen ohjaajista sen sijaan valtaosa on naisia. Siinä roolissa
naiset tuntuvat viihtyvän. Tuhannen taalan kysymys kuuluu: miksi
yleisurheilukouluissa ohjaaminen kiinnostaa naisia, mutta valmentajiksi heistä
haluaa harva? Onko syynä se että naiset haluavat ensisijaisesti olla mukana omien
lastensa harrastuksissa ja omasta lapsesta aika harvoin sukeutuu
maajoukkuetason urheilija.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Vai onko vika
Urheiluliiton systeemeissä tai yhteiskunnassamme yleisemminkin? Etsin näihin
kysymyksiin ankarasti vastauksia.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Tilanne
joukkueiden kokoonpanossa ei tule merkittävästi muuttumaan ennekuin
pitkäjänteisesti liiton toimintaan sitoutuneita naisvalmentajia ja -huoltajia
saadaan lisää. Sen eteen teemme tulevaisuudessa entistä lujemmin töitä. Suomen
Urheiluliitossa ei saa olla minkäänlaisia esteitä naisten etenemiselle kaikille
tasoille. Mikäli uusia ideoita asioiden edistämiseksi on olemassa, otamme niitä
mielellämme vastaan. Liitossa tyttö- ja naisyleisurheilun kehittämisohjelma on toki
jo vuodesta 2007 lähtien pyrkinyt hakemaan vastauksia myös moninaisiin
tasa-arvokysymyksiin. Paljon hyvää on saatu aikaan, ei vähiten esimerkiksi
viime vuoden naisten Ruotsi - Suomi -maaottelun tulostaulun kertomana. Työtä
kuitenkin riittää ja sitä jatketaan.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Naisten panosta
tarvitaan; meistä miehistä ei ole tämän ongelman ratkaisijoiksi!<o:p></o:p></span></span></div>
Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-16897969880460134182013-05-15T21:34:00.000-07:002013-05-15T21:34:37.704-07:00Valoa kohti
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Urheilun
lajiliiton puheenjohtajana ja jonkinmoisena organisaatioiden tutkimuksen ja
johtamisen ammattilaisena minun kai pitäisi ymmärtää kohtalaisesti
urheilujärjestelmän kehittämisen nykytilaa. Olen kuitenkin vaikeuksissa.
Esimerkiksi Valo ry:n alkutaival tuottaa minulle pään vaivaa.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Kolme
keskusliittoa – Suomen Liikunta ja Urheilu, Suomen Kuntoliikuntaliitto ja Nuori
Suomi – yhdistyivät Valo ry:ksi. Tästä on päästy yhteisymmärrykseen,
ymmärtääkseni. Sen jälkeen on alkanut vääntö siitä, mikä Valo on ja ketkä
Valoon kuuluvat. Osa urheilun lajiliitoista suhtautuu hyvin penseästi Valoon
liittymiseen. Erityisesti keskustelua on aiheuttanut SLU:n alueyhdistysten
rooli ja painoarvo osana uutta keskusjärjestöä. Yhteinen näkemys lajiliitoissa
lienee siitä, ettei uudesta mallista haluta SLU:n toimintamallin jatketta,
jossa aluejärjestöt toimivat hyvin itsenäisesti ja kokonaisuuden kehittäminen
hajoaa.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">SUL päätti hakea
Valo ry:n jäsenyyttä jo tässä vaiheessa toisin kuin monet muut lajiliitot.
Katsoimme parhaaksi olla rakentamassa uutta järjestöä sisältäpäin jo heti
alusta alkaen. Totta kai ennen päätöstä hämmennystä herätti se, ettemme oikein
tienneet, mihin oikein olimme liittymässä. Siinä mielessä ymmärrän hyvin
useiden lajiliittojen empimisen; ei haluta ostaa sikaa säkissä. Uskon, että
suuri osa lajiliitoista on päämääristä jopa yllättävänkin yksimielisiä,
alkuvaiheen keinot vain ovat erilaisia. <o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Paljon olen
kuullut haikailua SVUL:n ja sen piirien aikakauteen. Lieneekö aika kullannut
muistot, mutta silloin lajiliitot ja seurat kokivat saaneensa keskusjärjestöltä
hyvää palvelua. Vastaavanlaiseen rakenteeseen päästäisiin sillä, että SLU:n
aluejärjestöt lakkautettaisiin ja Valolla olisi alueilla voimakkaiden
aluetoimistojen verkosto. Voimakkaat aluetoimistot tarvittaisiin, sillä en
vähäisimmässäkään usko että alueiden potentiaali saadaan käyttöön Pasilasta
ohjattuna.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Uutta toimintamallia
voisi ruveta hahmottelemaan myös ihan toisen toimialan esimerkin kautta. -K-ryhmä
oli vielä 90-luvun alussa vähittäistavarakaupassa aivan ylivoimainen S-ryhmään
verrattuna. Nyt S-ryhmä on kivunnut selkeästi edelle. Syitä on varmasti monia,
mutta yhtenä keskeisenä syynä osien vaihtumiseen näen sen että Keskon
aluekonttorit lopetettiin. Samalla menetettiin kontakti alueeseen ja sen
toimijoihin ja jätettiin paraatiovi auki kilpailijan rynnistykselle. SOK puolestaan
otti alueosuuskaupat tiukkaan ketjuohjaukseen, millä turvattiin suurtuotannon
edut sekä toiminnan hyvä koordinointi ja ohjaus. Alueelta kumpuavat voimavarat
saatiin kuitenkin alueosuuskauppojen kautta täysimääräisesti käyttöön.
Eteneminen on ollut melkoista voittokulkua.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Voisikohan
S-ryhmän malli viitoittaa tietä Valon uudelle toimintamallille? Voisiko tiukka
”ketjuohjaus” alueellisin yhdistyksineen tuoda tehokkaan toimintamallin ja
johtaa suomalaisen urheilujärjestelmän voittokulkuun? En tiedä. SLU:n
toimintamalli hajanaisine aluerakenteinen ei voi kuitenkaan olla tulevaisuuden
tapa toimia, mutta K-ryhmän nykymallin en usko urheilussa myöskään toimivan.
80-luvun malli voisi sekin olla kuitenkin toimiva vaihtoehto.<o:p></o:p></span></span><br />
Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-69838500807271806512013-04-03T04:29:00.001-07:002013-04-03T04:29:27.445-07:00Liki 100 päivää - ennakkojuttu
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Monissa hommissa
100 ensimmäistä päivää ovat hyvinkin ratkaisevia. Minulla tuo luku SUL:n puheenjohtajana
täyttyy viikon päästä. Ennen satasen täyttymistä on edessä vielä ensi
viikonlopun liittovaltuuston kokous, jossa esiinnyn ensimmäistä kertaa puheenjohtajana.
Kokoukseen on valmistauduttu monin tavoin kun on neuvoteltu EM-kisojen luvuista
ja luodattu nykyisyyttä ja tulevaisuutta muun muassa analyysiryhmässä ja talouden
tasapainotusryhmässä. <o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Jätetään vielä
ryhmien tuotosten esittely viikonlopulle mutta seuraavassa on joitakin tämän
hetkisiä tunnelmia yleisesti (näitä on julkaistu myös tuoreimman Yleisurheilun
kuvalehden kolumnissa). Saa nähdä, kuinka äijän liittovaltuuston kokouksessa
käy ja millaiset ovat tunnelmat kun 100 päivää oikeasti täyttyvät?<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Kun tulin valituksi
puheenjohtajan tehtävään onnittelujen jälkeen tuli ihmetteleviä kyselyjä,
tiesinkö mihin oikein pääni laitoin. Kysyjien mielessä lienevät olleet
EM-kisojen tappiot, kohtalaisen vaatimaton kisamenestys ja yleisurheilun
ympärillä vellonut epämiellyttävä keskustelu. Kuitenkin, nyt kun olen ollut muutaman
kuukauden puheenjohtajana, ovat tuntemukset hyvin positiiviset. Mitenkäs näin?<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Keskeisimmässä
roolissa hyvään mieleen ovat olleet urheilijat ja heidän parhaat kaverinsa
valmentajat. Loistavat urheilusuoritukset ovat kääntäneet keskustelun suunnan julkisuudessa
hyvin myönteiseksi lajiamme kohtaan. Eivätkä vain kilpailusuoritukset. Hienot
esiintymiset mediassa ja iloinen tekemisen meininki ovat tulleet ansionsa
mukaisesti noteeratuksi.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Valintani jälkeen
minulle annettiin myös kuva toraisesta ja eri suuntiin vetävästä
yleisurheiluperheestä. Toki näin osittain on ollutkin ja työtä saumattoman
yhteishengen luomiseksi riittää edelleen. Kehittämisen ilmapiirin olen
kuitenkin kokenut erittäin hyväksi. Yleisurheiluväki on uudistumiskykyistä ja
kun asiat tuodaan rehellisesti ja avoimesti esille, rakentavaan keskusteluun
päästään vaikeuksitta. Olen nauttinut saadessani olla rakentamassa suomalaisen
yleisurheilun tulevaisuutta. <o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Suuri mörkö on
ollut EM-kisojen tappiosumma. No, turkkiin tuli ihan kunnolla. Se ei kuitenkaan
lamauta suomalaisen yleisurheilun tulevaisuutta. Loppulitviikki ei muodostunut
pahimpien ennusteiden mukaiseksi kiitos yhteistyökumppaneiden. Yleisurheiluperheestä
toki varallisuutta katoaa, mutta tukisäätiön suopealla avustuksella vaikutukset
toimintaan jäävät hyvin rajallisiksi. Tämä on nyt kuitenkin hyvän nousuvireen
aikana tärkeintä.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Lähitulevaisuuden
suurena haasteena näen yleisurheilun roolin hakemisen osana suomalaisen
urheilun muutosta. Aluetasolla tarvitaan aivan uudenlaista yhteistyöotetta ja
erityistä huolta aiheuttaa nykyjärjestelmän kyky tuottaa riittävästi nuoria
huipun kynnykselle. Näistä asioista toivon rakentavaa keskustelua
Olympiakomitean ja Valon kanssa. Olympiakomitean johdon kanssa tapasimmekin tällä
viikolla ja keskustelu oli sopivan kriittistä mutta rakentavaa. SUL:n
strategiahan näissä asioissa on keskustelujen pohjaksi selvä; luotamme edelleen
vahvaan ja uudistuvaan seurakenttään. Vahvojen seurojen kautta kehittyy
suomalainen urheilu kokonaisuudessaan ja pystymme tukemaan myös alueellisten
akatemioiden toimintaa.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Ja nyt laatimaan
esitystä liittovaltuuston kokoukseen…<o:p></o:p></span></span><br />
Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-9277542017242933772013-03-21T23:16:00.001-07:002013-03-21T23:16:34.639-07:0055 opintopistettä ja maailman pelastaminen
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Pidin eilen yliopistomme
hallituksen iltakoulussa tiedekuntamme esityksen aiheesta opintojen ripeä
eteneminen. Hallitusohjelmasta juontuva opetus- ja kulttuuriministeriön
rahanjakomittari 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden osuudesta
ohjaa luonnollisesti yliopistojen toimintaa. Turhanaikainen laiskottelu
verovaroin ei ole suotavaa, mutta tällaiset mittarit aiheuttavat myös
epäilyksiä. Liian voimakas tuijottaminen vain nopeaan valmistumiseen saattaa
johtaa valitettavaan opintojen kaventumiseen ja hiotusta putkesta tulee liian
yksipuolisen tieto- ja taitopohjan omaavia suorituskoneita.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Maailma kuitenkin
monimutkaistuu ja monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan
laaja-alaista osaamista. Maailma on menossa kolmoisvelkaantumisen kautta kohti
kestämättömiä aikoja. Ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen velkaantumisen
pysäyttäminen ei ole helppo tehtävä. Siinä pelkkä vauhdikas asioiden
suorittaminen ei riitä; tarvitaan kykyä ymmärtää erilaisia syy-seurausyhteyksiä
laajasti. Johtaminen on ennen kaikkea yleissivistyslaji.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Innovaatiojärjestelmien
professorina haen vastauksia hyvinvoinnin lisäämiseksi innovaatioiden kautta
- ehdottomasti teknisten mutta ennen kaikkia systeemisten ja sosiaalisten.
Näiden innovaatioiden synnyttämisessä on erittäin tärkeää pystyä ylittämään osaamisalueiden
rajapintoja ja pystyä toimimaan erilaisia ihmisiä sisältävissä
innovaatioympäristöissä. Tarvitaan monipuolista yleistä kykyä rakentaa
mahdollisia ja kestäviä maailmoja. Koulutammeko nykyisellään tällaista kykyä?<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Työelämä on
erittäin vaativaa ja tiettyä suorituskykyä ehdottomasti tarvitaan. 55
opintopisteen vuotuinen vaatimus ohjaa ihmisiä tähän suuntaan. Tämä ei
kuitenkaan riitä; kapeakatseiset suorittajat vievät pahimmillaan maailmaa
vauhdilla kohti tuhoa. Tarvitaan siis laaja-alaisia osaajia jotka pystyvät rakentamaan
innovaatioita ja mahdollisia maailmoja, joilla kolmoisvelkaantumisen suunta
käännetään. Toivottavasti opintorakenteemme ja mittaristomme ottavat huomioon
myös tämän asia.<o:p></o:p></span></span><br />
Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-18026279112460281662013-02-08T03:11:00.000-08:002013-02-08T03:11:38.881-08:00Innovaatiomoodit<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Suomalainen
innovaatiopolitiikka ottaa seuraavia askeliaan. Osaamiskeskusohjelman tilalle
on tulossa innovatiivisten kaupunkiseutujen kehittämisen ohjelma. Työ- ja elinkeinoministeriön
asettamat kehittämisen kriteerit ovat edistyksellisiä ja oikeansuuntaisia.
Minua vaivaa kuitenkin yksi asia: innovaatioista puhutaan liikaa yleisnimenä.
Pitäisi paremmin pystyä erottamaan innovoinnin pelikenttä silloin kun tähtäämme
esimerkiksi 1) vahvasti tieteellisiin innovaatioihin, 2) eri tieteenaloja
yhdisteleviin käytäntölähtöisiin innovaatioihin tai 3) tuottavuutta parantaviin
organisatorisiin innovaatioihin.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Ensimmäiset
lähtevät yleensä kohtuullisen kapeilta mutta syvällisiltä tietopohjilta ja
niitä luodaan huippuluokan tiedekeskittymissä. Toisia synnytetään älyllisen ristipölytyksen
areenoilla, joissa asiakas on parhaillaan partnerina. Kolmannen mallin
innovaatioissa keskeisessä roolissa on koko henkilöstö. Nämä prosessit
poikkeavat oleellisilta osiltaan toisistaan. Lopetan kirjoittamisen tältä erää
tähän ja annan videon puhua puolestaan.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span style="font-family: Calibri;"><span style="mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"><a href="http://www.youtube.com/watch?v=sftKhW1K5po"><span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="color: blue;">http://www.youtube.com/watch?v=sftKhW1K5po</span></span></a><o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"><span style="font-family: Calibri;">Esityksessä käyttämäni diasarja on nähtävissä täällä.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><a href="http://www.slideshare.net/VesaHarmaakorpi/innovaatiotoiminan-moodit"><span style="color: blue; font-family: Calibri;">http://www.slideshare.net/VesaHarmaakorpi/innovaatiotoiminan-moodit</span></a><o:p></o:p></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Olen videoesityksessäni
dian 6 kohdalla.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Tarkoituksenani ei
ole missään tapauksessa tehdä betoniin valettua jakoa moodien välille. Päinvastoin
ne toimivat usein yhdessä. Eri moodien pelisääntöjen tunteminen on kuitenkin
tärkeää, jotta menestyksellistä innovaatiopolitiikkaa voidaan harjoittaa.<o:p></o:p></span></span></div>
Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5168167042455850730.post-6434857594937390312013-01-31T21:20:00.000-08:002013-01-31T21:29:30.882-08:00Kato käy huippua ennen<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Tämän viikon
ajankohtaisessa kakkosessa pohdiskeltiin mäkihypyn tilaa. Nykyiseen
alennustilaan nähtiin syyksi se, ettei nuorista lahjakkuuksista pystytty
pitämään huolta ja pää tuli lopulta vetävän käteen. Mäkihypyssä oli selkeästi pitkään
menestyksen illuusio muutaman menestyvän tähden vuoksi. Muistakin lajeista
saattaa löytyä samantyyppisiä linjauksia.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Huippu-urheilun
muutosryhmän loppuraporttia on arvosteltu huippuvaiheen painottamista.
Arvostelijat ovat nähneet urheilijan polun aikaisempien vaiheiden jäävän
liiaksi taka-alalle. Lisää tämän tyyppisen ajatteluun aineksia on antanut
Olympiakomitean rahanjakomalli. Huippuvaiheeseen on varattu kuusi miljoonaa
euroa ja sitä edeltävän vaiheen huippu-urheiluakatemioihin 1,6 miljoona.
Uhkaako tällä rahanjaolla mäkihypyn tämänhetkinen kohtalo suomalaista urheilua
kokonaisuudessaan?<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Löytyisiköhän
kysymykseen vastauksia innovaatioteorioista? Korkealaatuisten innovaatioiden
tuottaminen vaatii ensin suurta määrää ideoita, joista eri vaiheiden jälkeen
seuloutuu markkinoille kelpaava ratkaisu. Usein on todettu, että yhtä hyvää
innovaatiota kohden on tarvittu tuhat idea-aihiota. Mitä pidemmälle kelvotonta
ideaa viedään, sitä enemmän hukataan resursseja. Kuitenkin vielä ennen
huippuratkaisun syntymistä pelissä saattaa olla useita vaihtoehtoisia
ratkaisuja. Näihin on kuitenkin satsattava koska ei ole varmuutta mikä naula
lopulta vetää. Kustannuksia pyritään hallitsemaan avoimen innovoinnin avulla
jossa useat toimijat yhdistävät voimansa ja jakavat riskiä.<o:p></o:p></span></span><br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 10pt;">
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Urheilussakin on
pidettävä huoli siitä että aihioita riittää ja että ”lahjakkaita aihioita”
pystytään tukemaan riittävän pitkälle. Jos näin ei tehdä, niin käy niin kuin
mäkihyppyihmiset kuvasivat tilannetta. Tätä taustaa vasten herää kysymys, onko
nykyinen yhteiskunnallinen rahanjako oikeassa suhteessa ja kuinka ”suppiloon”
ennen huippuvaihetta saadaan riittävästi voimavaroja. Innovaatioteorioiden ja
mäkihyppyesimerkin näkökulmasta olen hieman huolestunut tilanteesta.<o:p></o:p></span></span></div>
<span lang="FI" style="mso-ansi-language: FI;"><span style="font-family: Calibri;">Huippuvaiheen
urheilijat ovat varmastikin kuusi miljoonaansa ansainneet. Huippu-urheilun
muutostyöryhmän painotus lajien välisestä yhteistyöstä noudattaa erinomaisesti
avoimen innovoinnin sekä riskien ja resurssien jakamisen periaatteita.
Keskustelussa on kuitenkin aivan liian vähän korostettu niitä vaiheita ja resursseja,
joilla aihiot (lue lahjakkuudet) kehitetään huippu-urheilijoiksi.
Nykyjärjestelmä ei oikein toimi ja liian moni lento loppuu kesken liian
varhaisessa vaiheessa. Toivottavasti Valon strategiaprosessissa saadaan tästä
asiasta rakentava keskustelu ja sen seurauksena tuloksia aikaiseksi. Valon
kanssa tulee hakea ratkaisuja, joissa saadaan vastaukset valinta- tai nuorisovalmennusvaiheen
tarpeisiin. Iso vastaus on urheiluseurat ja niiden valmius huolehtia tuossa
vaiheessa olevista urheilijoistaan. </span></span>Vesa Harmaakorpihttp://www.blogger.com/profile/17217581014263035598noreply@blogger.com0