tiistai 13. maaliskuuta 2012

Adam Smith ja nykyaika

Adam Smithiä pidetään yleisesti taloustieteen isänä. Smith vaikutti 1700-luvulla ja häntä on pidetty muun muassa uusliberaalien ajatusten takuumiehenä. Hän oli moraalifilosofina itse asiassa hyvin monipuolinen ajattelija. Smithin pääteos oli vuonna 1776 ilmestynyt Kansakuntien varallisuus. Maailma on muuttunut neljännesvuosituhannessa melkoisesti. Onko hänen ajatuksillaan vielä käyttöä? Tarkastelen asiaa  muutaman esimerkin avulla.

Kansojen varallisuuden toisessa kirjassa Smith toteaa: Ei oluttupien lukuisuus aiheuta yleistä taipumusta juoppouteen yhteisen kansan keskuudessa, vaan tämä taipumus antaa välttämättä työtä monelle oluttuvalle. Tässä Smith lähettää terveisiä erityisesti ministeri Päivi Räsäselle.

Neljännessä kirjassa sanotaan: Yritys lisätä jonkun maan varallisuutta tuomalla sinne tai pidättämällä siellä tarpeeton määrä kultaa ja hopeaa on yhtä järjetön, kuin jos yritettäisiin yksityisperheen hyvinvointia pakottamalla ne pitämään tarpeetonta määrää keittiökalustoa. Tämä kannatta hallituksen muistaa kun se pohtii vaihtotasetta ja hyvinvointia.

Taas toisessa kirjassa todetaan: Italia nauttii edelleen kunnioitusta muistomerkkien suuren lukumäärän johdosta, vaikkakin varallisuus, joka ne on tuottanut, on hävinnyt, ja vaikka niitä suunnitellut nerous näyttääkin sammuneen, kenties siksi, ettei sillä ole enää ollut samaa käyttöä. Mitä sanot tähän, Berlusconi?

Kansankuntien varallisuuden viidennessä kirjassa on kirjoitettu: Osakeyhtiön toimintaa hallitsee aina johtajisto, joka on monessa suhteessa alisteinen omistajien muodostamalle hallitukselle. Suurin osa omistajista ei kuitenkaan edes teeskentele ymmärtävänsä mitään yhtiön toiminnasta. Tällaisten yhtiöiden johtajat hallinnoivat pääasiassa muiden rahoja eikä omiaan, joten ei voi olettaa, että he katsoisivat niiden perään samalla kiihkeällä valppaudella kuin yksityisesti omistettujen yritysten johtajat yleensä katsovat. Smith pitää kasvollista omistajuutta suositeltavana.

Moraalituntojen teorian neljännessä osassa Smith lähtee vaarallisille vesille: Kauniimmalla sukupuolella, jolla yleensä on enemmän hellyyttä kuin meillä, harvoin on paljonkaan jaloutta. Tähän minulla ei ole kommenttia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti